Säestys puhtaalta pöydältä

[Hannu S]

Jep Olli, olet oikeassa. Joskus nuoruusvuosina soiteltiin opiskelijakavereiden kanssa ja kerran harjoituksissa pyysin tai oikeastaan vaadin kaveria soittamaan Gsus7 soinnun tietyssä kohtaa kappaletta. Kun se ei oikein luonnistanut, niin kyllästyin ja lähdin harkkareista ja sanoin, että palataan kun soinnut kulkee. Viikonlopun jälkeen kaverit soitti, että tules Hannu harkkoihin, nyt kulkee. Kun menin, niin kaveri ei ollut harjoitellut sointuja vaan pojat olivat tehneet hieman  minua liiallisesta pilkun nu.....sesta nokittaakseen biisin missä sanat menivät jotenkin "ettei sormet taivu Gsus7:aan, vain C:tä G:tä F:ää jne...." Siitä se Gsus7 muuntui jeesusseiskaksi ja hieman pilkkanimeksi nimulle.... että sellainen sisäpiirin juttu   / Hannu

[olli]

Kiva juttu tuo jeesusseiska sinänsä , mutta olisko sulla aikaa kommentoida tuota aikaansaannostani.

[Maniskamies]

Pyysit palautetta Olli, joten tässäpä hieman palautetta:

"Tämä oli vain eräs "koneen ohjelman" tekemä ehdotus."

Kone on hyvä renki, mutta se ei osanne ottaa huomioon sävellyksen säkeitten ja säeparien suhteita.

5. tahtiin olisi luontevin sointu G7.

Voitko kokeilla tahdeissa 10-12 sointukulkua Cm - G7 - Ab, jolloin tämä säe päättyisi ns. harhalopukkeeseen V7-bVI.

Vastaavasti tahteihin 14-15 voisi sopia sointukulku G7 - Cm, ns. V7-Im joka on yleisin lopuke.
21. tahdin sointu lienee Cm?

Tahteihin 22-26 tarjouksessa on vaihtoehto G7 - G7 - Fm6 - G7 - Ab.
Tahteihin 28-34 kokeillaaan Fm - Dm7b5 - G7 - G7 - Dm7b5 - G7 - Cm. 

Mutta kuten jo aiemmassa kommentissani kerrroin, että yhtä ainoaa OIKEAA ratkaisua ei ole, vaan paljon riippuu myös sovittajan tarkoituksesta.

Kannattaa siis kokeilla eri vaihtoehtoja. Emme anna raippoja, vaan suosittelemme Ruippoa. Hänen Sovittajalle soppaa on tutustumisen arvoinen sivusto osoitteessa
http://ruippo.fi/material/sovitus/


PS. Tuo oudon näköinen sointu Dm7b5 on itseasiassa Fm6, jonka bassosävelenä on siis d.

[Melodix]

Kulkijan kuu on saanut ihan uutta ilmettä kun kokeilee näitä ehdottamianne soinnutuksia.
Hyvä kun tulee erilaisia ehdotuksia /mielipiteitä, niistä kokeilemalla löytyy se omaan korvaan istuva.
Kiitos näistä, toivottavasti saamme lisää säestyksellisiä ehdotuksia.
Suosituksen johdosta lueskelin tuota Ruippoa tunnin verran, ja varmaan luen (ja yritän omaksua) vielä monta tuntia. Täytyy kyllä todeta , että tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa  .

[Maniskamies]

Jep Olli, olet oikeassa. Joskus nuoruusvuosina soiteltiin opiskelijakavereiden kanssa ja kerran harjoituksissa pyysin tai oikeastaan vaadin kaveria soittamaan Gsus7 soinnun tietyssä kohtaa kappaletta. Kun se ei oikein luonnistanut, niin ...

Mitä tarkoittaa Gsus7 sointu?

[pillimees]

Olli, muista että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa soinnuttaa sävelmä. Sinulla on vapaus omiin valintoihisi.

Joku saattaisi laittaa eka sivusi kolmeen viimeiseen tahtiin sointukulun  G - F#7 - H7, ja joku toinen jotain muuta.

Keksimisen ja kokeilemisen iloa Sinulle!

Johan se nyt korvakin kertoo onko kyseessä duuri vai molli! etu merkit varmentaa. Jännää miten kysellään sovituksia suht haastavistakin biiseistä mut on vaikeuksia erottaa duuria mollista ja löytää sävel-laji jos puuttuu sointumerkit! Mut korvia hivelevää analysointia mut hiveleekö soitto korvaa..olis kiva kuulla!

[Maniskamies]

Olli, muista että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa soinnuttaa sävelmä. Sinulla on vapaus omiin valintoihisi.

Joku saattaisi laittaa eka sivusi kolmeen viimeiseen tahtiin sointukulun  G - F#7 - H7, ja joku toinen jotain muuta.

Keksimisen ja kokeilemisen iloa Sinulle!

Johan se nyt korvakin kertoo onko kyseessä duuri vai molli! etu merkit varmentaa. Jännää miten kysellään sovituksia suht haastavistakin biiseistä mut on vaikeuksia erottaa duuria mollista ja löytää sävel-laji jos puuttuu sointumerkit! Mut korvia hivelevää analysointia mut hiveleekö soitto korvaa..olis kiva kuulla!

pillimies on lainannut kommenttiani Ollille. Siksi kysyn, mistä hiertää vai nousiko väärällä jalalla aamulla?

[olli]

Mitä tarkoittaa Gsus7 sointu?

Lunttaan "Jokamiehen harmonikkakoulua" (Vesterinen & Godzinsky v. 1957) sivun 110 alareunasta:
"Sointuihin lisätyt vieraat sävelet: Harvoin käytetty lyhennys "sus" (engl. suspension=pidätys) tarkoittaa tavallisesti melodiaäänissä esiintyvää pidätystä.  Tämä syntyy siten, että sointuun jää soimaan edelliseen sointuun kuuluva sävel, joka vasta seuraavassa soinnussa "purkautuu" tähän sointuun kuuluvaksi säveleksi.  Esim. merkintä C7sus4 tarkoittaa c-duurin septimisointua, jossa on kvartti mukana edellisestä soinnusta.  Tämä kvartti purkautuu seuraavassa soinnussa alaspäin terssiksi."  Kirjassa on vielä soinnun kuvakin.  Kuva liitteenä!

PS en kyllä ymmärrä vielä mitään tästä jutusta.  Toisaalta esim. Taito Vainio käytti paljon tällaisia erikoisempia sointuja harmonikkasovituksissaan

PS2  Hannu voisi kommentoida sitä "jeesusseiskaa" eli miten se on paperille kirjoitettu

[olli]

Palaan tuohon "jeesusseiskaan".  Laitan liitteeksi pienen pätkän Taito Vainion sovitustyylistä: "Pienet kukkivat kummut" välisoiton (eli ne Kauko Käyhkön säveltämät kirkonkellot).  Parissa kohtaa on sointumeerkintä "Esus4".  Taito teki pyynnöstäni sovituksen kyseiseen kappaleeseen.  Omistan Taiton käsinkirjoittaman nuotin päivämäärältä 13.11.1995.  On historiallinen paperi tämäkin.

[Maniskamies]

Mitä tarkoittaa Gsus7 sointu?

Esim. merkintä C7sus4 tarkoittaa c-duurin septimisointua, jossa on kvartti mukana edellisestä soinnusta.  Tämä kvartti purkautuu seuraavassa soinnussa alaspäin terssiksi."  Kirjassa on vielä soinnun kuvakin.  Kuva liitteenä!

PS en kyllä ymmärrä vielä mitään tästä jutusta.  Toisaalta esim. Taito Vainio käytti paljon tällaisia erikoisempia sointuja harmonikkasovituksissaan

PS2  Hannu voisi kommentoida sitä "jeesusseiskaa" eli miten se on paperille kirjoitettu

Kiitokset Olli Pienien kukkivien kumpujen välisoitosta. Siinä näet Esus4-soinnun pidätyksen purkautumisen E7-soinnun terssiin. Siis  a -> gis.

Olet kirjoittanut aivan oikein C7sus4, koska sus tarkoittaa pidätystä ja 4 ko. soinnun perussävelen kvarttia.
On olemassa myös Csus2, joten kysymykseni oli: Mitä tarkoittaa Gsus7 sointu?
Realisointumerkintässä on dominanttiseiska G7, joten septimi ei ko. tapauksessa ole ns. pidätyssävel. Ehkä harkkojen 'riitasointu' tuli siitä, että oli epäselvyyttä sus-soinnun muodosta?

Onko Sinulla Toivo Kärjen Vanhan veräjän luona? Sen nuotissa ei ole merkitty sus-merkintöjä, mutta koska ne pidätykset ovat melodiassa, niin ne taatusti kuullaan. Kertosäkeessäkin:
Silloin uskoin, että AI-ni-aan, meille kuutamo luo KUL-tiaan, että toisiamme TA-va-taan  luona vanhan veräjän. Koko sävellys on oikeastaan sus4- ja sus2-ilotulitusta, jossa pidätykset ja niiden purkaukset antavat potkua kyseiselle sävellykselle.

[Hannu S]

En ole ammattimuusikko vaan harmonikan soiton harrastaja. Mainitsemani Gsus7 oikeaoppisesti ja kurinalaisesti täytynee kirjoittaa G7sus4. Ko jutussa oli kyse, että G7:n sijaan kitaristi soittaa G7sus4. Olen ymmärtänyt, että mikäli on pelkkä Sus ilman numeroa, niin se viittaa aina neljänteen. Siten kaikissa G7sus, Gsus7, G7sus4 nelonen korvaa kolmosen tai nelonen on lisätty. Gsus7 lienee harhaanjohtava, mitä ei kannattaisi käyttää, mutta olen nähnyt sitä käytettävän (esim www.piano-play-it.com/sus-chords.html ). Mikähän ero sitten lienee G7sus4 ja G7(sus4) välillä? Mutta nyt täytyy laittaa suu suppuun ja jättää nämä asiat ammattilaisille, jottei johda "sointusotaan."

[mlut]

Onko G7sus4 soinnussa tavallisesti perussoinnun kvintti mukana vaiko eikö? Sanoit että pidätyssävel 4 (c) korvaa G7:n terssin (h, muuten tullee riitaisa tunnelma, joka tosin saattaa olla haluttukin). Myös c-d pari on hieman riitaisa. Eli onko ko. sointu yleensä g-c-d-f vaiko g-c-f?
Minulle mielenkiintoista ja uutta asiaa, mutta ehkä tämä teorian selvittely on hyvä tehdä ennen kuin alkaa susien kanssa elvistelemään.

[Maniskamies]

"Eli onko ko. sointu yleensä g-c-d-f vaiko g-c-f?"

Reaalisointumerkintää ollaan joillain musiikin osa-alueilla arvosteltu siitä, että merkintä saatetaan käsittää väärin. Siksi siis kysymykseni oli Gsus7-soinnusta.

Jos sointu on G7sus4, niin sointusävelinä ovat g-c-d-f, joista c purkautuu alaspäin h:ksi sointuun G7. Tuo d:n poisjättäminen ei muuta asiaa, koska mukana on f (soinnun septimi).

Jännä juttu: jos tulkitsemme g-c-f -soinnun kolmisoinnuksi, niin kyseessä onkin Csus4, ja silloin f purkautuu e:ksi ja purkaussointuna on C. Yleensä pidätys on melodiassa, joten vastaus löytyy sieltä.

Jos sointusävelinä on g-c-d, niin sointu on Gsus4, ja purkautumisen jälkeen soi g-h-d. 

Tuo merkintä G7(sus4) saattaa johtua siitä, että on ollut ajoittain epämääräisiä merkintöjä silloin, kun kvinttiä ollaan alennettu tai korotettu, esim. G7(b5) ja G7(#5). On ollut mm. merkintöjä G7+ tai G7- .  Lisäksi merkintöjä ovat 'elävöittäneet' jenkit pienillä kolmioillaan ja muilla kummallisuuksilla.

Vanhoissa Dallape-nuoteissa on mollisointuja merkitty gemenalla (pienillä kirjaimilla, esim. c, c6 jne). Selvempi lienee käytetyin merkintätapa Cm, Cm6 jne.

Mutta mennään takaisin aiheeseen. Ollilla lienee pöydälle kertynyt kerrottavaa?

[Maniskamies]

Unto Monosen Tähdet meren yllä on myös hyvä esimerkki pidätyssävelien käytöstä.
Toisaalta sointuun kuulumattomia säveliä voidaan usein käsitellä hajasävelinä, joten sointumerkintä on siis viitteellinen.

[olli]

Useissa Dallapé-vihkoissa on kappaleen nuotti ilman mitään sointumerkintöjä.  Sävellajiin pääsee kiinni etumerkinnästä ja viimeisestä tahdista.  Aloitetaanpa ketju siitä, miten ryhdytään laittamaan bassoja mukaan

Tästä oli siis kysymys, bassosäestyksestä haitarilla.  Useissa toivelaulunuoteissa on melodia, mutta myös sointumerkit.  Bassot on siten kohtuuhelppo lisätä ja tehdä tuttuja bassokulkuja.  Viimeistelen kappaleen yleensä diskantin soinnuilla - "pitkiin" nuotteihin sitten kolmisointuja yms.  En siis ala ensiksi tekemään diskantin sointuja, ja senjälkeen vasta bassokuvioita.  Näppäinpelillä on helppo ottaa diskantin puolella sointuja mukaan - näppäimistö on nerokkaasti rakennettu

Jätetään jeesukset ja seiskat ja palataan asian ytimeen.  Eli kun diskantissa ei ole muuta kuin melodia - millä menetelmällä lähdetään tekemään haitarin bassolla säestystä?

[olli]

Pietrodeiro sait karman (plussan)   Mulla on tuo mainitsemasi teos, joten eiku tarkemmin lukemaan!   Aiemminkin on ollut puhetta, ettei ole ainutta oikeaa, mutta perusjutut täytyy hallita.  Tästähän tulikin mielenkiintoinen keskusteluketju - toivottavasti myös ns. vierailijat saivat kimmokkeen rekisteröityä tälle sivustolle!

[Maniskamies]

Ollin valitsema Kevätlinnut on Valto Tynnilän sävellys. Sen levytti 1960 Teijo Joutsela. Analyysiä varten lienee Humppa-Veikkojen nuotteja vähemmän tarjolla, mutta Dallape-vihko(i)sta ei liene Ollilla puutetta.
Verratessaan näitä kahta orkesteria ja niille tehtyjä sovituksia Mikko Vanhasalo kirjoittaa Humppaa!-väitöskirjassaan: "Humppa-Veikkojen versiossa sovituskeinoja on käytetty yksinkertaisemmin ja riisutummin."

Vanha totuus on, että yksinkertainen on kaunista. Siitä kannattanee lähteä.

[Maniskamies]

Johan kysyy: "miten menetellä Ollin esittämässä tapauksessa?"

Jotta Olli pääsisi jotenkin alkuun, niin eräs keino on tutkailla ensin sävellyksen rakenne vaikkapa säepareittain, ja kirjata se lappuun esim. intro, A1, A2, B, A1, C1, C2, D, C2

Seuraavaksi voi melodian kulkua tarkaten ja sointusäveliä funtsaillen suunnitella kunkin säeparin perustehoisia sointukulkuja takaperin, siis lopusta alkuun. Kannattanee muistaa erilaiset lopukkeet V7-I, V7-VI, IIm7-V7-I jne.

Hyvää luettavaa edellisen yksinkertaisen reseptin toteuttamiseksi ovat Ruipon Sovittajalle soppaa-sivustolla Dominanttihässäkkä, Basso, Sijaissoinnutus ja Modulaatio.
Niitä ei kukaan voi hetkessä omaksua, vaan on edettävä vähitellen siihen tavoitteeseen, minkä Olli on itselleen asettanut.

Tsemppiä, Olli!

[Maniskamies]

Ollilla olisi tietysti ollut kaksi vaihtoehtoa:
1. kerännyt kirjapinon tutkittavaksi. Salmenhaaran Sointuanalyysi ja Soinnutus, Kontusen Harmonia ja Soinnutus sekä Murron Soivat sävelet olisivat melkoinen urakka lukea ja omaksua muillekin kuin meille vanhan ajan kansakoulun käyneille, joille ei musiikin teorioita opetettu. Linnalan kirjoja tuskin enää saa mistään. Toisaalta kun Ollilla on kokemusta tämän määrätyn musiikkilajin soitosta, niin entäpä vaihtoehto
2. kysyä neuvoa, miten kannattaisi toimia. Tämä onkin hyvä keino, kuten kehitysavussa on meikäläisen mielestä järkevämpää opettaa viljelemään ja kalastamaan kuin lähettää viljaa ja kalaa uudelleen ja uudelleen.
Projektille on hyvä asettaa tavoite. Olli voisi ensi kevättalvella laittaa Youtube-sivustolle Kevätlinnut lentelemään.

Aiemmassa vihjeessäni kerroin, että kannattaa tutkailla sävellyksen rakennetta, ja paloitella se säepareihin. Tällöin urakka on pilkottu pieniin osiin ja kerralla kannattaa keskittyä vain yhteen säepariin. (Lisää vinkkejä luvassa lähipäivinä.)

PS. Tietysti Ollilla olisi ollut mahdollisuus tällä sivustolla pyytää koko porukalta sointukulut ko. sävellykseen, mutta silloin hän olisi jäänyt vaille oppimisen ja kokeilemisen riemua ja hyötyä.

[olli]

Maniskamies sai karman (plussan) kannustuksesta.  Saattaa olla, ettei kevätlinnut laula vielä ensi keväänäkään - mutta kukas sen tietää vielä tässä vaiheessa.  Tämä teoriajuttu on vähän niinku sivujuonne, soittaminen on pääasia - niin kerhon puitteissa kuin omissa oloissakin.