Pienen 4-rivisen rakennusprojekti

[risto]

Niin, nämä kuuntelinkin.

No, tästä syystä neuvotaan miksatessakin pitämään taukoja, jotta kuulisi taas oikein eikä niinkuin on ruvennut kuulemaan.

Juu. Sama pätee myös transkriptoidessa.

[htoyryla]

Niin, nämä kuuntelinkin.

No, tästä syystä neuvotaan miksatessakin pitämään taukoja, jotta kuulisi taas oikein eikä niinkuin on ruvennut kuulemaan.

Juu. Sama pätee myös transkriptoidessa.

No, kun miettii että aivot joutuvat analysoimaan sitä äänimassaa ja erottelemaan siitä mikä on mikäkin soitin ja ääni, niin alkaa tajuta että sen voi kuullakin eri tavoin.

[risto]

Tässä linkki mielenkiintoiseen keskusteluun modifioidusta stradellabassosta, joka sopisi irkkumusaan ja muuhun modaaliseen (kansan)musaan. Mekaniikan suunnittelu etenee itselläni pikkuhiljaa sitä mukaa kun aika antaa myöten. Pian pitää ruveta tosissaan miettimään juuri tätä samaa asiaa mitä tuon linkin keskustelun pohjana olevassa The Session linkissä on mietitty ja juuri nyt samaan aikaan.

http://forum.melodeon.net/index.php/topic,4128.0.html

[risto]

Tällä viikolla (eli huomenna edit: tai ylihuomenna) alkaa bassomekanismin näppäinvarsien koekoneistukset. Bassokoneistoni designin muutin 96-näppäimiseksi, koska se ei vie yhtään sen enempää tilaa kuin 72-näppäiminen. Koekoneistusten tarkoituksena on tässä vaiheessa vain tarkastaa varsien päiden mitta ja oksatappien reijän koko, jotta muovinäppäin ja oksatappi istuvat paikoilleen sopivan tiukasti, sekä sopivat koneistuarvoit duralumiinilevylle.

Hitaasti mennään, mutta mennään kuitenkin...

[Armando Bugari]

Tässä linkki mielenkiintoiseen keskusteluun modifioidusta stradellabassosta, joka sopisi irkkumusaan ja muuhun modaaliseen (kansan)musaan. Mekaniikan suunnittelu etenee itselläni pikkuhiljaa sitä mukaa kun aika antaa myöten. Pian pitää ruveta tosissaan miettimään juuri tätä samaa asiaa mitä tuon linkin keskustelun pohjana olevassa The Session linkissä on mietitty ja juuri nyt samaan aikaan.

http://forum.melodeon.net/index.php/topic,4128.0.html

Lukenut tuon... on siellä aina muutakin mielenkiintoista. Vanhasta tottumuksesta käyn tsiikaamassa pari kertaa viikossa, vaikka keskustelin lopetin jo aikoja sitten.

[risto]

Joo, itselläni myös on ollut pakko vähentää keskustelupalstakäyntejä, aikaa niihin kuluu yllättävästi. Täälläkin näköjään viettänyt aikaa yhteensä yli 10 pv., tosin usein netti/palstat ovat vain auki ja itse jossain ihan muualla.

Tästä bassokoneistosta tulee nyt kuitenkin perinteinen Stradella, myöhemmin voi miettiä noita modaalisia vaihtoehtoja kun nyt saa ensin viilattua valmiiksi normaalin bassokoneistokonseptin.

[risto]

Laitanpahan tähän liitteeksi surkean kännykkäkuvan ensimmäisestä osasta jonka koneistin tänään, Dim7 soinnun varsi. Tämä on ensimmäinen koneistettu osa ja siis projektin ruumiillistumisen alku. Surkeudestaan ja vähäpätöisyydestään huolimatta kuvalla on siksi siis (minulle) historiallista arvoa, joten saanen pistää sen tänne näkyville.

Enempää varsia en viitsinyt turhaa koneistaa ennen kuin olen viilannut päätä niin, että bassonappi istuu sopivan tiukasti varren päässä ja saanut sillä tavalla mitat joilla korjailen osan mallinnosta ja koneistuksen koodausta. Lienee turha odottaa että Viljolla sattuisi olemaan bassonapin sisäreijän mittakuva tai varsi, josta voisi mittoja mittailla. Osia koneistelen verkkaiseen tahtiin aina akun kerkiän ja ehkä postailen niitä tännekin ihmeteltäväksi.

PS. Kuva ei tee osalle oikeutta, koneistettu osa on tietysti suora, saamarin kännykkäkamera.

[risto]

Bassokoneiston rakentelu nytkähti taas yhden pykälän verran eteenpäin. Jokin aika sitten sain Viljolta kaikki napit ja muuta mekaniikkatilpehööriä joiden pohjalta sain liittyville osille korjattua mitat oikeiksi. Seuraavaksi koneistan alumiinisen pohjalevyn johon kaikki romppeet kiinnittyvät.

Yksi isoksi muodostumassa ongelma on kuitenkin ratkaisua vaille, osaisikohan joku antaa vinkkiä. Kyse on poikittaisten akseleiden materiaalista. Tarkoitan niitä yleensä näköjään n. 2.5...3mm halkaisijaltaan olevia akseleita, joita on yksi kutakin läppää kohden eli siis 24 kpl, ja joissa on kiinni iso joukko n. 1mm tangonpätkiä joita näppäivarsissa olevat oksaniitit työntävät.

Hohnerin haitarissa nämä akselit ovat jotakin kovaa seosta, mutta eivät kuitenkaan rautaa. En ole vielä päässyt selvyyteen mistä aineesta on kyse. Sekä 2.5mm akselit että nuo 1mm tangot ovat samaa materiaalia. Ostin jo sokkona 2.5 mm alumiinitankoja akseleiksi, mutta ne ovat niin pehmeitä tavaraa, että niitä ei voi käyttää. Hohnerin materiaalista saa pienillä sivuleikkurilla napsittua vähän voimaa käyttämällä palasia, mikä ei onnistu edes ohuemmasta 1.5mm rautalangasta.

Kyseessä saattaisi tietysti olla duralumiinilanka, jota ei tietenkään saa täältä pohjoisesta mistään. Jenkeistä tilaaminen ei olisi ongelma, mutta pitäisi tietää mistä aineesta on kyse. En haluaisi vaihtaa materiaalia rautaan ja sen vaatimaan kalliiseen tarkkuutta vaativaan hitsaamistyöhön. Olisikohan jollakin, joka on koneistoja korjaillut tietoa asiasta, ehkä myös tietoa mistä tuota lankaa saisi ostettua tai muita ehdotuksia?

[ftamt]

Tällaisia bassovarsiaihioita saa Italiasta. Ne on tehty kovemmasta alumiinilangasta, ja alaosa
on litistetty valmiiksi sivutappeja varten. Ostin niitä kerran Kantolan Kalevin kanssa pienen
erän Garinin kaupasta. Ne ovat suoria ja niitä voi taivutella mielensä mukaan sopiviin mutkiin. Valitettavasti Kantola on juuri nyt käymässä Italiassa. Kysele onko muita Italiaan lähtijöitä, jolle voisit antaa tehtäväksi tuoda varsiaihioita. Nämä olisivat oikeaa tavaraa oikeaan paikkaan.

Basson akseleita on tehty sekä teräksestä että messingistä (ohuesta messinkiputkesta).
Sellaista messinkiputkea, mitä esimerkiksi Kouvolassa käytettiin 1930-1950 luvuilla löytyi
muutama vuosi sitten Yhdysvalloista Menards-nimisestä rautakauppaketjusta. Poikkesin
kaikissa näkemissäni kaupoissa ja ostin mitä löysin, en kuitenkaan tarpeeksi. Mistään
muualla sitä lajia en ole onnistunut löytämään. Näistä kaupoista sai vielä monenkokoisia
vanhanajan kromattuja, niklattuja ja messinkiruuveja ei ristipää kannoilla. Ulkomaan mat-
koja kannattaa hyödyntää tälläkin tavalla. Valitettavasti Menardsin postimyyntiä ei ole
Eurooppaan. Euroopassa voisi olla myös rautakauppoja, joista voi löytää käyttökelpoista
haitariin sopivaa tavaraa. Englantihan on vanhanaikainen maa ja sieltä voisi löytää hy-
vinkin vanhoja rautakaupan varastoja. Palatakseni noihin messinkiputkiin, niin ne olisivat
ihanteellisia akseleina. Ne ovat hyvin kevyitä, melko helppo porata läpi ja niihin voi
juottaa tinalla tapit lujasti kiinni. Kolvin pitää vain olla riittävän tehokas. On olemassa
myös yhtä ohutta umpinaista messinkitankoa samassa Menardsissa, niistä tulee jo
aika paljon painoa. Niitäkin voi kuitenkin kotikonstein juottaa, eikä tarvitse hankkia
pistehitsauskonetta. Ehkä aktiivinen netin käyttäjä löytää tätä tavaraa muualtakin.
Alumiiniset akselit eivät näissä hommissa ole riittävän kestäviä. Tapeiksi ja koukuiksi
sopivaa ohutta messinkilankaa saa kaasuhitsauksessa käytettävästä langasta. Siitä
saa myös akselilankaa vanhojen pelien diskanttivarsiin.
Suosittelen rautakauppashoppailua, olitte sitten missä maassa tahansa lomamatkalla.
Toivo

[risto]

Mainiota käyttökelpoista tietoa Toivo, kiitti todella paljon!

Osa Viljolta tulleista osista tuli juuri Carinilta, kunpa olisi tajunnut tilausta tehdessä, että sieltä kannattaa kysyä niin olisi tullut samassa satsissa. Saisihan ne vieläkin tulemaan postitse, jos vain osaisi kysyä heiltä asiasta niin että ymmärtävät, täytyy selvittää asiaa tuosta suunnasta.

Putki on kyllä hyvä ajatus ja iltselläni olikin eräässä vaiheessa mielessä, että tekisin akselit juuri putkesta, jolloin tapit saisi pysymään paikoillaan ilman hitsausta tai kovajuottamista pursottamalla putki täyteen epoksihartsia ennen tappien paikalleen työntämistä. Epoksi on  melko kevyttä, joten siitä ei tulisi huomattavaa painonlisäystä. Askarteluliikkeistä saa amerikkalaista 0.1 tuuman eli n. 2.5mm messinkiputkea, mutta hinta sieltä ostettuna (n. 2eur/300mm) tulee liian kovaksi. Ehkä kuitenkin kannattaisi tilata koemielessä muutama putki ja kokeilla tappien pysyvyyttä tuolla konstilla. Olen joskus käyttänyt liimaamisen ihan lasikuituveneen rakentamisessa käytettävää hartsia ja sillä kyllä pysyy paikallaan, joskin homman tekeminen siistisi vaatii työmenetelmän miettimistä. Menetelmän sotkuisuutta lisää se, että injektioruisku menee roskiin alle puolen tunnin välein. Epoksi myös lisää putken jäykkyyttä niin, että sen jälkeen putkea ei voi enää taivuttaa lainkaan.

(Olen ollut yhteydessä myös ESAB:iin ja sieltä on tulossa jollakin aikataululla näytekappale alumiinin 2.5mm hitsauslangasta. Nämä ovat seosalumiinia, jonka voisi olettaa olevan kovempaa kuin 99% alumiinin, joita nuo jo ostamani tangot ilmeisesti ovat. Kaveri Esabilta lupasi lähettää langat ilmaiseksi kun kerroin että kokeilen langan soveltuvuutta haitarin rakennusprojektiin. Saatavuus ja hinta olisivat sopivat jos lanka jäykkyytensä puolesta muuten olisi kelvollista tarkoitukseen.)

Osaatko Toivo sanoa millä konstilla Italiasta saataviin bassovarsiaihioihin on sivutapit perinteisesti kiinnitetty? Vaikuttaisi melkein siltä, että ne on vain prässätty voimalla pieneen reikään. Hohnerin akselin kun  nimittäin katkaisee tapin kohdalta, tappi putoaa siististi irti eikä mitään merkkejä sidosaineesta näy. Nykyään on olemassa alumiinin hitsaamiseen Techno Weld niminen hitsausaine, jota käytetään kovajuottamisen tapaan lämmittämällä liekillä kappaleet 380 asteeseen. Sillä liitos on lujempi kuin alumiinin peruslujuus, mutta kaikki tuollainen on hidasta ja hankalaa kun sivutappeja on 96-näppäimisessä koneistossa n. 250 kpl.

[ftamt]

Ennen vanhaan bassovarsiaihioihin niitattiin messinkitappi, joka oli sorvattu toisesta päästä
ohuemmaksi. Se laitettiin ohuemman pään mukaan tehtyyn reikään olkapäätä myöten ja
niitattiin tiukasti paikalleen. Nämä tapit olivat nykyisiä alumiinisia huomattavasti kestäväm-
piä. Myös niissä alumiinitapeissa on olkapää, jota vastaan se niitataan tai puristetaan sitä
varten suunnitelluilla pihdeillä. Teuvo Torvinen Kankaanpäässä on suunnitellut ja tehnyt
näitä pihtejä, joilla painetaan tapin reikä ja puristetaan tappi aihioon kiinni. Alumiiniset ta-
pit ovat niin heikkoja, että niissä on oltava muovisukka päällä kulumisen estämiseksi ja
tekeehän se myös koneistoa äänettömämmäksi. Ostin tällaiset pihdit Torviselta ja ne on
tosi hyvät. Hän tekee työkaluja myyntiinkin.
Tässä tämä tällä kertaa.
Toivo

[risto]

Okei. Hohnerin Concerto II:ta olen solveltuvin osin käyttänyt mallina ja siinä ratkaisu poikkeaa kuvaamastasi vanhasta menetelmästä, tapeissa ei ole olakkeita, vaan ne ovat aivan suoria. Puristusliitoksella / prässäämäällä osia liitetään toisiinsa konerakennuksessa ihan säännöllisesti, reijän ja tapin sovitteen vain pitää olla kohdallaan. Luultavasti koneistan jonkilaisen asennusjikin, jolloin saan tapit ilman olakkeitakin oikealle syvyydelle. Eiköhän tähän joku ratkaisu nyt sitten löydy, tämä keskustelu kyllä auttoi, kiitos vain Toivolle taas.

/Risto

[ftamt]

Menestystä sitten vain bassokoneiston rakennukseen. Varmaan perästä kuullaan koneiston
edistymisestä.
Toivo

[risto]

Kiitos vaan, varmasti kertoilen. Koneiston sain lopulta valmiiksi mallinnettua kun sain Viljolta kauppaosat. Parhaillaan on CNC ohjelmien teko osista työn alla ja aloitin myös bassopään puukopan mallinnuksen. Nuo tangot ovat ainoa ratkaisematon kohta koneistossa, mutta uskallan tässä vaiheessa koneistaa muut osat, kun se tuskin vaikuttaa muihin osiin.

Kävin tässä taannoin myös Lahdessa ja PK-seudulla kiertelemässä jalopuiden kauppiaiden varastoilla tutkailemassa sopivia puulaatuja. Vielä en ole päättänyt mistä materiaalista kopat tekisin.

[ftamt]

Mahonki on harmonikanrakennuksessa todettu soivimmaksi puuksi ja yllätys, yllätys suoma-
lainen tervaleppä hyvänä kakkosena.Näistä ja muita puulajeja on tieteellisesti testattu suo-
messa. Kannattaa siis tehdä mahonkivanerista koppa. Jos vaneria ei saa valmiina, niin viiluja
ristiin liimaamalla sitten. Vanhoissa Kouvolan peleissä 1930-40-luvuilla huomaa hyvin selkeän
eron äänen voimakkuudessa, jos kuoret on tehty mahonkivanerista verrattuna koivuvaneriin,
jota enemmän käytettiin. Samoissakin malleissa käytettiin näitä kahta eri vanerilaatua. Myös
havupuuvaneri soi paremmin kuin yleinen koivuvaneri. Siltikin soittimet ovat äänellisesti yk-
silöitä ja joskus koivuvanerirunkoinen haitari soi yllättävän hyvin. Siihen voi tietysti vaikut-
taa soittimen historia eli missä ja miten haitaria on vuosikymmeniä säilytetty. Jos vanerin
haluaa tehdä itse, niin se täytyy liimata kovettuvilla soitinrakennukseen sopivilla liimoilla.
Väärä liima tuhoaa puussa olevan soinnin, joten erikeeperiä ja muita vastaavia liimoja ei
kannata käyttää. Tuttavani Rauno Nieminen Ikaalisten soitinnrakennuskoululta oli tekemässä
näitä testejä muistaakseni parikymmentä vuotta sitten. Itsekin tiedän jotakin puusta, sillä olin enti-
sessä työpaikassani puuseppänä.
Toivo

[Viljo]

Ehkä Toivon kommenttiin lisäys: sopiva puu sopivaan käyttötarkoitukseen. Soittimessa on kohtia, missä vaaditaan lujuutta, joissakin taas äänen siirtoa... Eli käyttötarkoitus täytyy tietää ensin.

[ftamt]

Joo,kyllä! Kestävyytta vaativissa paikoissa on tavallisesti käytetty pyökkiä kuten esimerkiksi listoissa ja kielipenkkien pohjissa.
Toivo

[risto]

Joo, puutietämykseni on vielä tällä hetkellä suppea. Sen verran olen asiaan kuitenkin miettinyt, että kaikki kylkiosat teen aidosta jalopuusta ranskalaiseen tyyliin ja vaneria vain pohjalevyihin. Koneistaminen paksuista lähtöaihiosta antaa valtavasti mahdollisuuksia osien muotoiluun, erilaisia pieniä rimoja ja "apupalikoita" jää pois jos niiden tukitoiminnot saa "integroitua" paksusta tavarasta koneistetun osan muotoon. Myös seinämät voi ajaa ohuiksi käyttämällä erilaisia jäykkyyttä lisääviä tukiseinämärakenteita. Kustannuksia ei puusta pienessä haitarissa kuitenkaan tule vaikka käyttäisi paksumpaa tavaraa.

Erilaisia mahonkilaatuja on Suomesta nykyisin vaikea löytää johtuen tarvittavista sertifikaateista joilla puun myyjä voi osoittaa, että puuta ei ole kaadettu suojelluista metsistä. Tämä selvisi "ekskursiollani" eri myyjien luona. Khaya mahonki, jota käytetään veneiden rakennuksessa on melkein kai ainoa mitä on täällä saatavilla laillista toimintaa harjoittavilta puukauppiailta. Joihinkin kohtiin ehkä myös Iroko voisi olla sopivaa. Sitten on tietysti puulaatuja joita perinteisesti käytetään kitaroiden rakentamisessa. Kaikenkaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti itselleni ...

[Armando Bugari]

Joo, puutietämykseni on vielä tällä hetkellä suppea. Sen verran olen asiaan kuitenkin miettinyt, että kaikki kylkiosat teen aidosta jalopuusta ranskalaiseen tyyliin ja vaneria vain pohjalevyihin. Koneistaminen paksuista lähtöaihiosta antaa valtavasti mahdollisuuksia osien muotoiluun, erilaisia pieniä rimoja ja "apupalikoita" jää pois jos niiden tukitoiminnot saa "integroitua" paksusta tavarasta koneistetun osan muotoon. Myös seinämät voi ajaa ohuiksi käyttämällä erilaisia jäykkyyttä lisääviä tukiseinämärakenteita. Kustannuksia ei puusta pienessä haitarissa kuitenkaan tule vaikka käyttäisi paksumpaa tavaraa.

Erilaisia mahonkilaatuja on Suomesta nykyisin vaikea löytää johtuen tarvittavista sertifikaateista joilla puun myyjä voi osoittaa, että puuta ei ole kaadettu suojelluista metsistä. Tämä selvisi "ekskursiollani" eri myyjien luona. Khaya mahonki, jota käytetään veneiden rakennuksessa on melkein kai ainoa mitä on täällä saatavilla laillista toimintaa harjoittavilta puukauppiailta. Joihinkin kohtiin ehkä myös Iroko voisi olla sopivaa. Sitten on tietysti puulaatuja joita perinteisesti käytetään kitaroiden rakentamisessa. Kaikenkaikkiaan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti itselleni ...

Seuraan mielenkinnolla projektiasi. 99% menee ohi tietotaitoni. Kaikki mikä liittyy ajan kuivattamaan "jalopuuhun" aina riittää reagointiin. Kävin aikoinaan noita kansalaisopiston kursseja: Huonekalujen restaurointi.... Onnea valitsemallesi "matkalle".

[ftamt]

Vaneria ryhdyttiin käyttämään sen takia, että se ei vääntyile kuivuessaan yhtä paljon kuin
yhtenäinen puu. Monessa vanhassa soittimessa yhdestä puusta tehdyt sivut ovat taipuneet
kourulle. Näinhän ei normaalioloissa tapahdu, vaan soittimen on täytynyt olla välillä kosteassa ja kuivassa paikassa.Kaikki täytyy kuitenkin ottaa huomioon, jos halutaan mahdol-
lisimman pitkäikäinen soittopeli. Puutavaraa kannattaa varastoida normaalissa huoneenläm-
mössä useita vuosia, kuten varmaan kaikki tietävätkin.
Minullakin on vuosia ollut suunnitteilla 5-rivisen Kukkamallin teko, mutta kaverit
kantavat romukasojaan minulle entisöitäväksi, eivätkä usko, että tarvisisin työ-
rauhaa haitarin valmistamiseen. Eivät usko, että on niitä muitakin korjaajia Suo-
messa. Tämän liitteenä olevan bassopuolen esikuvana ovat olleet "Kouvola",
Dallapé ja Cooperativa. Tämän puuraaka-aineina on ollut havupuuvaneri ja pyökki.
Tästä bassosta puuttuu vielä koneistot, kielipenkit ja koristekaiverrukset. Kaikki
on itse tehtyä koristelistoja myöden.
Toivo