Hyvän harmonikan ominaisuudet

[klezberg]

No, laatu-sanalla on monta merkitystä. Olin 80-luvulla hetken aikaa laatupäällikkönä elektroniikka-alan teollisuudessa. Kyllä teollisuudessa laadulla käsitettiin sitä, että tuotteille ja niiden valmistamisella asetetaan kriteerejä ja toleransseja, ja sitten seurataan ja ohjataan sitä että niissä pysytään. Tavoite ei koskaan ollut tehdä aina vain parempaa vaan tehdä juuri sitä mitä päätetään tehdä. Joku alan guru sitä vertasikin siihen että maantielläkin riittää että pysyy siinä kaistalla.

Mutta sitten on toki tämä tavanomainen käsitys laadusta tuotteen hyvyytenä, hyvinä ominaisuuksina. Molemmat käsitteet ovat valideja, ikävä kyllä käyttävät samaa sanaa.

[Hannu S]

Vastasin kirjoituksessa Riston esittämään väitteeseen "kansanomaisella" käsityksellä sanasta "Laatu" yleensä - en harmonikan tai muun teknisen tuotteen laadusta. Asiakas sen laadun määrittää, onko hän tyytyväinen hankintaansa. Laatua on kaikessa muussakin kuin vain jossakin teknisessä tuotteessa kuten palvelun laatu jne, joten jotain teknisiä ominaisuuksia ei voida laittaa laadun mittariksi. Huonolla palvelulla voidaan pilata hyvänkin teknisen tuotteen laatu asiakkaan silmissä (esim huollon puuttuminen).

Sitten voidaankin puhua aiheen otsikosta, teknisen tuotteen - Hamonikan laadusta. Klezbergin esiin tuoma näkemys on erittäin tärkeä valmistajan näkökulmasta katsottuna. Käyttäjän näkökulmasta katsottuna vain sillä on merkitystä kuinka tyytyväinen olen hankintaani - vastaako saamani tuote ennakko odotuksia ja siitä maksamaani hintaa. Klexbergin esittämää näkökulmaa peilatan voi ehkä löytää vastauksia kysymyksiin miksi esim. tuotannollinen harmikkojen valmistus on loppunut Suomesta ja miksi tämän päivän harmonikkavalmistajien tuottama ns. harmonikan laatu koetaan usein huonommaksi kuin muutama vuosikymmen sitten.

Edellä Viljo, TAA, Olli ja moni muu on jo esittänytkin monia tärkeitä laatukriterejä Harmonikalle.

Vertailtaessa harmonikkojen laatua keskenään ja käytettäessä laadun mittareina teknisiä ominaisuuksia, mielestäni eri tarkoituksiin suunniteltuja ja valmistettuja harmonikkoja ei tällöin tulisi vertailla keskenään. Esim konsertti-, melodiabasso-, Casotto-, Maestro-, kevyet keikka harmonikat, opetuskäyttöön suunnitellut harmonikat, lasten harmonikat, 30-lukua mukailevat uustuotantohanurit jne. Valmistajilla tuotetta suunniteltaessa on ollut selkeä kohderyhmä ja käyttäjäkunta, jota varten harmonikka on valmistettu, jolloin hanurimallissa on painotettu tiettyjä ominaisuuksia jonkun toisen ominaisuuden kustannuksella. Usein tämä näkökohta on päässyt hämärtymään harmonikan myyntiverkoston asiantuntemattomuudesta johtuen, jolloin asiakkaalle ei olla osattu myydä hänen haluaansa tuotetta. (Ehkä sen sijaan, että olisi tilattu sopiva hanuri valmistajalta, onkin myyty hanuri pois sieltä kaupan hyllystä, vaikkei se olisi sopinut asiakkaan käyttötarkoitukseen ollenkaan, jolloin asiakkaan kokema laatu ei varmasti vastaa muiden käyttäjien kokemaa laatua samasta tuotteesta).

Kyllä myös harmonikoissa laatu käsitteessä tulee olla mukana tuotteen hinta. Ihan niin kuin esim lehdet pisteyttävät autoja, jolloin auton hankintahinta vaikuttaa asiaan.

Kestävyydellä voidaan ajatella Harmonikan käyttöikää. Mielestäni tällöin on tärkeämpää, että valmistaja / myyntiverkosto voivat tarjota asiakkaalle ammattinsa osaavan huolto-, korjaus-, ja varaosapalvelun kohtuullisesti saataville sen sijaan, että harmonikka olisi valmistettu kestämään seuraavat 100 vuotta ilman huoltoa ja osien uusimista. Huoltopalvelu on olennainen osa Harmonikan laatua. (Ikuisesti kestävien harmonikkojen valmistajien tulevaisuus ei useinkaan ole ollut kovin ruusuinen.)

[Hannu S]

.... Itse pidän usein lähileipomon ruisleipää maukkaampana ja siten laadukkaampana, mikäli sen hinta on minulle sopiva.

Hehe, tää oli aika hauska. Ollaan sitten ihan erilaisia ihmisiä, minulla makuhermot eivät vielä ole tulleet tietoisiksi kauppojen hinnoista.   

Minkä tuotteen Risto on ostanut vaikkei hinta ole ollut sinulle sopiva? Olisi mukava tietää, kun en ennen sellaiseen kaupankäyntiin ole tyrmännyt. Jos tiedät miten sellainen temppu tehdään, sulla olisi varmaan kovaa kysyntää vierailevana luennoitsijana Harwardin yliopistossa markkinointipuolella. Tienais tosi hyvin. Voisit kirjoittaa pari oppikirjaakin asiasta, niin voisit sen jälkeen vain kysellä, että mistäs näitä euroja oikein tulee. Heti ostaisin yhden... yhden ostaisin.

[klezberg]

Vastasin kirjoituksessa Riston esittämään väitteeseen "kansanomaisella" käsityksellä sanasta "Laatu" yleensä - en harmonikan tai muun teknisen tuotteen laadusta. Asiakas sen laadun määrittää, onko hän tyytyväinen hankintaansa. Laatua on kaikessa muussakin kuin vain jossakin teknisessä tuotteessa kuten palvelun laatu jne, joten jotain teknisiä ominaisuuksia ei voida laittaa laadun mittariksi. Huonolla palvelulla voidaan pilata hyvänkin teknisen tuotteen laatu asiakkaan silmissä (esim huollon puuttuminen).

Jos tuo oli minulle tarkoitettu, niin ei sitä noin ahtaasti pidä tulkita. Kyllä tuo sama malli pätee kaikkeen tuotantoon, myös palveluihin. Kriteerien ei tarvitse olla teknisiä, kunhan ne ovat mitattavissa. Kaikenlainen asiakastyytyväisyys mahtuu haluttaessa tuon, tuottajan näkökulmasta katsotun, laatukäsityksen sisään. Ratkaisevaa on sitten, miten tuottaja itselleen laatukriteerit asettaa. Kriteereinä voivat olla esim. kuinka iso osa myydyistä kappaleista päätyy huoltoon tai tuotteiden huollossa viipymisaikoja.

[humppahanuristi]

Niin, siis ilmeisesti nyt viitataan jo noihin laatujärjestelmiin.
Niissähän laatua on se, että pysytään tietyissä rajoissa mitkä on määritelty. Saa siis olla tietty prosentti huonoa ja tietty prosentti hyvää.
Laatujärjestelmä ei siis takaa mahdollisimman hyvää laatua vaan tasaisen laadun, vaikka siis huononkin. Siis tasalaatuinen.

Yleensä kuitenkin taidetaan puhekielessä tarkoittaa mahdollisimman hyvälaatuista mutta sekin tarvitsee sinällään kriteerit, että mihin verrataan.

[klezberg]

Niin, siis ilmeisesti nyt viitataan jo noihin laatujärjestelmiin.
Niissähän laatua on se, että pysytään tietyissä rajoissa mitkä on määritelty. Saa siis olla tietty prosentti huonoa ja tietty prosentti hyvää.
Laatujärjestelmä ei siis takaa mahdollisimman hyvää laatua vaan tasaisen laadun, vaikka siis huononkin. Siis tasalaatuinen.

Kyllähän se laatujärjestelmä, jos toimii, takaa sen laadun mitä on päätetty tehdä, ja sehän voi olla hyvinkin hyvä. "Mahdollisimman hyvä" on vain aika hankala tavoite, koska aina voi parantaa jos ei tarvitse kustannuksista välittää. Taito on sitten siinä mihin ne tavoitteet asettaa, ja siinä tarvitaan tajua asiakaskunnan odotuksista.

[Viljo]

Seuraavan kerran kun menette testailemaan haitareita niin testatkaa myyjää. Mitkä teesit myyjällä on, jotta hän pystyy sanomaan kokeiltavan soittimen olevan laadukas. Itse asiassa nyt haitariristeilyllä ajattelin kokeilla tuota Paappasen uutta myynituotetta Beltunaa, jossa on tämä T-cassottokammio . Soundi on kuulemieni juttujen perusteella normaalia cassottoa huomattavasti erilainen, joten pakkohan se on testata, vaikka ostaa en aio. Seuraavan oman soittimen meinaan rakennan itse...

[squeeze]

tuotannollinen harmikkojen valmistus on loppunut Suomesta.

Tämä varmaan johtuu siitä, että ei ole tekiöitä.
Myöskään ei ole sitä tietämystä enään jolla pystyisi organisoimaan tuotannollisen valmistuksen sekä valmistus kustannukset ovat aika korkeat.
Ennen kaikkea ongelma on tekiöitten puutuminen, suurin osa Suomalaisen harmonikan valmistamisen mestareista on toisilla laitumilla.

Nykypäivänä yksittäiset haitarin valmistajat voidaan laskea yhden käden sormilla Suomessa. Tarkoitan tällä sitä jotka tekevät ammatikseen ja elävät sillä.

Laatu on sitä mitä itse pidät laadukkaana.
Kokonaisuus on kuitenkin varmaan yksi tärkeimmistä laadun mittaajista.

Aaro

[risto]

.... Kyllä teollisuudessa laadulla käsitettiin sitä, että tuotteille ja niiden valmistamisella asetetaan kriteerejä ja toleransseja, ja sitten seurataan ja ohjataan sitä että niissä pysytään.

Juuri näin, ja tämä johtaa myös esimerkiksi siihen että laatu ei muutu,  jos tuotteen hinta muuttuu, sanotaan vaikkapa valuuttakurssien muutosten myötä. Valmistajan laadulla on silloin vain eri hinta.

Jos laadusta puhutaan hintaan suhteutettuna, tällehän on olemassa toinen käsite, jonka Viljo jo mainitsi, eli 'hinta-laatusuhde'. Itse aion edelleen käyttää termiä  'hinta-laatusuhde' ja laadulla aion edelleen tarkoittaa "hyvin suunniteltua ja valmistettua ja kestävää tuotetta". Käyttäköön kukin ihan mitä lystää muita merkityssisältöjä, tämä vanha käsitys sopii minulle ja varmasti tulen ymmärretyksi. Jos sanaa 'laatu' ruvetaan käyttämään hintaan suhteutettuna, pitäisi sitten absoluuttista laatua tarkoittavalle merkitykselle keksiä kokonaan uusi sana.

[risto]

Yleensä kuitenkin taidetaan puhekielessä tarkoittaa mahdollisimman hyvälaatuista mutta sekin tarvitsee sinällään kriteerit, että mihin verrataan.

Minusta ihmisillä on luontainen taipumus verrata tuotetta jonkinlaiseen ideaalituotteeseen - jota ei tietenkään ole edes olemassakaan - ja jos hän kokee, että tuote lähestyy tätä ideaalia, hän vaistomaisesti sanoo tuotetta laadukkaaksi. Hintaa suhteuttaminen tapahtuu vasta kun katsotaan hintalappua.

Edit: Ja jos budjetti ei kestä, otetaan tietoisesti se vähän huonompilaatuinen, joka maksaa vähemmän. Ei sitä kuitenkaan ruveta väittämään hyvälaatuiseksi kun oli halvempi. Tämä siis ihan taviksen elämästä.

PS. Laadun arvioimiseen vaaditaan myös jonkinlaista pätevyyttä. Jos laatu on jokaisen omassa silmässä ei käsitteellä laatu ole enää mitään merkitystä, kun kuka tahansa pölkkypää arvio laatua omien kriteeriensä mukaan, omaan kukkaroonsa verraten.

PPS. Oli meidänkin firmassa laatujärjestelmä ja ennen muuta se tarkoitti valtavaa määrää dokumentteja joka saamarin asiasta.

[Hannu S]

On ilmeisen vaikeaa saada yhteistä näkemystä sanalle "laatu", kun ymmärrämme erillä tavalla sanan "tuote". Usein käsitetään tuotteeksi jokin fyysinen / tekninen laite. Tekninen laite on osa tuotetta. Tuotteita ovat myös palvelut esim: sairaanhoito, lomamatka, konsertti, radio- tai TV-ohjelma, joihin ei sisälly mitään teknistä laitetta. Teknisen laitteen osalta tuote taasen muodostuu sekä itse laitteesta että siihen kuuluvasta palvelusta. Palveluita tällöin ovat esim myynti, toimitus, ylläpito ja huolto. Näistä yhdessä muodostuu tuote, mitä asiakas tarvitsee. Esim. yksikään auto ei voi olla Suomessa laadukas, jos siltä puuttuu myynti-, huolto- ja varaosapalvelu, mikä on edellytyksenä auton käytölle. Tällöin osa auton laatua on myös näiden palveluiden laatu.

Riston väittämä "jos budjetti ei kestä otetaan vähän huonompi laatuinen, joka maksaa vähemmän. Ei sitä kuitenkaan ruveta väittämään hyvälaatuiseksi kun se oli halvempi" ei yleistettynä pidä paikaansa. Suomalaiselle asiakkaalle Suomen käyttöolosuhteissa 35 tonnia maksava Toyota Avensis on laadultaan huomattavasti parempi kuin 200 tonnia maksava englantilainen Luxusauto. Avensiksen laatu on parempi ja erittäin hyvä - se on vain kansanauto eikä luxus auto. Autoja molemmat - niiden ominaisuudet poikkeavat. Ei Avensiksen laatua huononna Luxusauton hinta.

Laatu sanan absoluuttista määritystä on turha etsiä mistään muusta kuin asiakastyytyväisyydestä.

Laatujärjestelmät ovat valmistajien työkaluja, joilla pyritään haluttuun tasaiseen laatuun, millä pyritään takamaan se, että laatu vastaa asiakkaan odotuksia. Se minkä tasoista laatua kukin yritys haluaa tuottaa on taasen osa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa, missä valitaan mihin käyttötarkoitukseen ja asiakasryhmälle halutaan tuotetta myytävän. Vain tällä tavoin yritys kykenee suunnittelemaan ja valmistamaan tuotteen markkinoille kilpailukykyiseen hintaan kannattavasti turvaten yrityksen menestymisen. Mikäli yritys on onnistunut liiketoimintasuunnitelman toteuttamisessa on tuote suunniteltu ja valmistettu hyvin.

Yhden euron maksava kiinalainen mittarulla on laadukas, vaikkei se kestä kuin hetken harrastuskäytössä ja mittatarkkuus ei vastaa kalliin mittarullan tarkkuuta, mutta se riittää tyydyttämään monen käyttäjän kertaluontoiset tarpeet. Tällöin laadultaan se ei ole huonompi kuin kallis ammattikäyttöön tarkoitettu mittarulla, vaan sen tekniset ominaisuudet ovat huonommat, mutta täysin riittävät siihen tarkoitukseen, mihin se on suunniteltu, valmistettu ja asiakas ostanut. Halppis mittarulla vastaa asiakkaan odotuksia laadun suhteen.

Siten laatua määritettäessä asiakkaan kokema laatu täytyy AINA suhteuttaa asiakkaan odotuksiin tuotteen laadusta. Asiakkaan odotukset vs asiakkaan kokema laatu antavat mittarin tuotteen laadusta.

[Hannu S]

Viljo voisi muuttaa tämän aiheen otsikoksi "Hyvän Harmonikan ominaisuudet", niin puhuttaisiin samoista asioista.

[Viljo]

Hmm...

Millastas eturistiriitaa tulee laadussa asiakkaan näkökulmasta, jos asiakas on katsomassa venettä (tai haitaria) mutta hintapyyntö on asiakkaan tavoittelemattomissa. Esim. 100 000 euron moottorivene on aika iso. Asiakas päättää olla ostamatta, mutta sanoo myyjälle "hieno ja laadukas vene, mutta liian kallis minulle"... Eikös asiakas ole tällöin niin sanotusti tunnistanut laadun, mikä ei ole suhteessa veneen hintaan?? Kaupat vaan jäi tekemättä ja vene odottaa seuraavaa asiakasta.

[Hannu S]

Niin, tuossa tulee just esiin se harhaanjohtava ajatus laadusta. Siitä 100 000 euron veneestä käyttäisin nimitystä Luxusjahti tai -vene. Se on kooltaan suuri, hieno ja erittäin hyvin varusteltu, jollaisen varmaan itsekukin haluaisi omistaa. Mutta sen laatua arvioidessa täytyisi tutustua samassa luxusluokassa kilpailevien veneiden laatuun, miltä pohjalta voisi alkaa muodostaa käsitystä sen laadusta, kuten varmaan tosiostajat tekevätkin ostopäätöstä tehdessään. Ehkei sen veneen valmistaja ole ajatellut ainakaan minua potentiaaliseksi asiakkaakseen sitä suunnitellessaan ja tehdessään muutoin kuin ehkä ajatuksella, että siinä "se köyhä kuolaa veneen perään". Eli en minä vielä siitä laatua tunnistanut vaan pelkästään sellaista luxusta millä voisi saada naapurit kateelliseksi. Varmaan pitäis vetää se joksikin aikaa pihalle seisomaan, että huomaisivat.

[risto]

Se on nyt aivan turha inttää laadulle sitä yhtä merkitystä. Kuten sanoin heti alussa, itse aion pitää kiinni vanhasta kansanomaisesta käsityksestä, joka on vanhempi kuin mitkään laatujärjestelmät. Kun laadun käsitteestä ollaan muutenkin hyvin erimielisiä asia ei varmasti tule täällä selvitetyksi. Tässä mitä wikissä laadusta ja sanan eri merkitysisällöistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laatu

[KurttuPaavo]

Emmäny käsitä miten tuosta voi mitään vääntöä saada aikaan, sama kuin joku joka juo piimää alkais väittämään että se on parempaa kuin maito, koska se on pitemmälle jalostunut.

[usko]

Noku nuo jotkut diskantin isommista kielistä ei syty niin herkästi kuin muut. Niin voikos niitä jotenkin herkistää?

[mahu]

Jos kieli on ns. huonoa laatua ja koneellisesti jätetty paksuksi (venäläinen), ei se syty niin herkästi. Silloin voi viilata kieltä ohuemmaksi jolloin massa pienenee, mutta on muistettava viilata tasaisesti että vire pysyy kohdilla. Eikä liian ohueksi voi viilata, silloin kieli ei enää soi kunnolla ja/tai katkeaa helposti. Tämä nyt enemmänki pienille kielille sopiva neuvo. Isommissa kielissä ei paksuudella taida olla syttymiseen juurikaan merkitystä.


Kielihän tulee aina hieman ulos aukosta ollessaan "lepotilassa". Jossain halvoissa kielissä näkee että ovat liian auki ja näin vaatii enemmän ilmaa syttyäkseen. Voi varovasti koittaa taivuttaa kieltä enemmän kiinni.

Jos kielestä näkee että on liian pieni kielilaatan reikään, voi reikää hieman koittaa pienentää lyömällä varovasti taltalla tai pistepuikolla reiän viereen jolloin alumiini laajenee. Täytyy muistaa että tämä on peruuttamaton toimenpide jota itse en tekisi kuin ollessani 99% varma sen toimivuudesta kyseisessä tapauksessa.


Jaa, nämä nyt on tälläsiä itseoppineen ajatuksia. Jos kyse on arvokkaammasta pelistä, luulisin että siinä on silloin riittävän laadukkaat kielet joissa ylläolevat temput olisi tehty ja putsaamalla kielen saa sen toimimaan parhaimmalla mahdollisella tavalla juuri sille kielelle.

[usko]

Nojjoo, tässä on kyseessä Hohner Riviera lll, että ei mikään kallis peli, mutta kohtuu laatuinen luulisin. Huollettu ja viritetty noin 4 vuotta sitten. En arvaa rueta metallia työstämään, mutta aukaisin kuitenkin, että jos nahkaläpät vuotaa. Eikös se haittaa syttymistä, jos ilmat pääsee karkuun. Noh, nahkat on aika hyvät, siis ainaki päälimmäiset, joskin muutama on millin- pari auki. Pitääkös ne olla kaikki tasan kiinni?

[mahu]

Noh, oletin tietysti että nahatkin on tarkistettu. Kyllä niillä on merkittävä vaikutus syttymiseen. Ei se parista millistä ole kiinni. Ehkä tuossa tapauksessa suurempi merkitys on sillä kuinka korkealle diskanttivarren läppä nousee välipohjasta. Minulla on yksi 1-rivinen jossa läpät aukesivat vain vähän, tällöin ilmavirta oli rajoittunutta ja isoimmat kielet eivät syttyneet kuin kovalla paineella. Tein säädöt ja muutokset jolla sain läpät aukeamaan enemmän ja soitin alkoi soimaan kirkkaammin ja kielet syttyy helpommin. Tämä ongelma voi tulla jos esim. vanhoihin peleihin joissa on läppään ollut liimattuna alunperin pelkkä nahka ja nyt myöhemmin lisätty paksu huopa väliin. Läppä ei aukeakaan enää niin paljon kuin aikaisemmin.

Ilmavuodot läppien, kielipenkkien ja kielien vahauksien välistä kannattaa myös tarkistaa. Joskus Hohnereissa jopa halkeaa kielipenkki ja vuotaa. Tätä ei huomaa jos mitään nappia painamatta soitin tuntuu kuitenkin tiiviiltä.