Pienen 4-rivisen rakennusprojekti

[risto]

Kiitos vaan tarjouksesta, tähän kappaleeseen ostin kuitenkin jo kaikki napit Viljolta. Lähdes kaikki tarvittava on hankittuna koneiston osalta. Eniten huolestuttaa edelleen nuo 24 akselia. Vastushitsaaminen voisi olla asia mitä kannattaisi kokeilla, vaan pitäisi hankkia laitteita jne., ei ehkä mikään pieni osaprojekti...  

[ftamt]

Minulla on remontissa 1932 vuoden Cooperativan rappukahva. Hämmästyttävää siinä on
bassopuolen teräskoneisto. Esimerkiksi läppien varret on tehty 2 mm teräslangasta ja niihin
on jo silloin osattu hitsata nostokoukut ja niin siististi, että hitsaussaumoja ei näy. Yhtään
ei pysty sanomaan millä menetelmällä nostokoukut on kiinnitetty, mutta työn jälki on huip-
puluokkaa tämänkin päivän mittapuun mukaan. Kuva on vähän epäterävä ja basso putsaa-
matta pölystä ja liasta. Teen siinä vielä pintatöitä, joten hionnasta tulevaa pölyä tulee vielä
joka paikkaan. Kun kuoret on kunnossa, niin sitten puhdistan koneiston ja laitan uudet läp-
pänahat. Tämä Kukkolan piirustuksilla tehty peli on tappajahaitaristin unelma. Se soi todella
lujaa ja kirkkaasti. Runko on ohutkuorinen ja kokokonaan mahonkivanerista. Ääniaukot ovat
erittäin isot. Kukkolan tilaamat 4-äänikertaiset Cooperativat vuosilta 1931-33 olivat tämän
tehtaan parhaita pelejä. Edustuksen siirryttyä Fazerin musiikkikaupalle tehdas teki taas har-
monikkansa oman pään mukaan pienentämällä ääniaukkoja huomattavasti ja paksuntamalla
kuoria. Ne eivät sitten enää soineetkaan yhtä hyvin. Nestori Kukkolalla näyttää olleen tieto
harmonikan ominaisuuksista jo vuosia ennen oman tehtaan perustamista, sillä olihan hän
korjannut ja rakennellut yksittäisiä kappaleina omia soittimia. Kukkolan Soitin Oy teki en-
simmäiset harmonikkansa täysin samanlaisiksi, kuin Cooperativat. Nekin olivat voimakas-
äänisiä, mutta ne oli tehty eri puista ja koneistot olivat liian pehmeästä alumiinista. Tämä
kostautui etenkin bassopuolella, sillä niissä esiintyi ja esiintyy vuosien mittaan ongelmia.
Viipurilaisen basso on tahmea ja ääniä saattaa jäädä soimaan. Toisiaan koskettavat me-
talliosat eivät ole tarpeeksi liukkaita. Cooperativassa on teräksestä johtuen jämäkkä ja
ehkä kestävin bassokoneisto, mitä olen missään nähnyt. Sen haittapuoli on, että sen ää-
ni kuuluu hiukan soittajan sylissä. Yleisö sitä ei kyllä onneksi kuule.
Toivo

[risto]

Hieno kuva ja valaiseva selitys, kiitos.

Kun kyselin Harmonan tehtaalta Saksasta Hohnerin akseleiden materiaalin saatavuudesta kertoivat samassa yhteydessä, että he itse käyttävät galvanoitua teräslankaa. Kun katselee ympärilleen, niin esimerkkejä siististä lankojen (vastus)hitsaamisesta löytyy tietysti runsaasti, esimerkiksi kurkistamalla vaikka hellan uuniin, sen ritiläpellistä, sekä kaikelaisista koreista.

Velipojalla oli 90-luvulla oma tuote, rautalangasta tehty roskapussiteline ja sekin oli tietysti siististi hitsattu. Muutaman sadan kappaleen sarjassa tehtynä maksoi muistaakseni noin 15 markkaa kpl. Yritänkin päästä käymään jossakin lankafirmassa ekskursiolla kuvan ja mallikappaleen kanssa kyselemässä mitä maksaisi, jos vaikka samalla näkisi minkälaisia laitteita   käyttävät. Toinen tärkeä asia on langan materiaali, eli mikä/mitkä lujemmat teräkset ovat sopivia vastushitsaamiselle.

/Risto

[squeeze]

Pari kuvaa tyssäkoneesta. Kuvat ei ole kovin hyviä.

[ftamt]

Tulee tässä mieleen, että 1-2 haitaria varten ei kannata ostaa näitä vehkeitä, ellei sitten ole
muutakin käyttöä. Ehkä jonkun verstaalla voisi käydä tekemässä. On olemassa pieniäkin
kaasuhitsauslaitteita, jolla voisi tehdä kestäviä juotoksia, mutta jälki ei ole yhtä siisti. Pedant-teina ihmisinä tykkäämme, että konehuoneen pitää olla yhtä siisti kuin päälipuolikin. Tässä
taas muutama ajatus aiheesta.
Toivo

[huru.ukko]

Tulee tässä mieleen, että 1-2 haitaria varten ei kannata ostaa näitä vehkeitä, ellei sitten ole
muutakin käyttöä. Ehkä jonkun verstaalla voisi käydä tekemässä. On olemassa pieniäkin
kaasuhitsauslaitteita, jolla voisi tehdä kestäviä juotoksia, mutta jälki ei ole yhtä siisti. Pedant-teina ihmisinä tykkäämme, että konehuoneen pitää olla yhtä siisti kuin päälipuolikin. Tässä
taas muutama ajatus aiheesta.
Toivo

Tässä pari kuvaa tyssähitsauksestani, ei tarvitse paljoa hioskella. tulee aika siistiä jälkeä..

[Viljo]

Hienoa!

Itse mietin, että olisi omalle tyssäkoneelle tarvetta, mutta en sellaista osaa rakentaa tai ei ihan sellaiseen kalliiseen ja (turhan?) isoon värkkiin ole varaa. On tuossa yksi koneisto kun pitäisi käydä kokonaan läpi...

[risto]

Tässä pari kuvaa tyssähitsauksestani, ei tarvitse paljoa hioskella. tulee aika siistiä jälkeä..

Huru.ukko ei taidakaan olla niinkään huruinen. Hienoa jälkeä!

Missäpäin Suomea muuten vaikutat herra huru.ukko?

[ftamt]

Samat sanat. Hyvännäköiset akselit on.
Toivo

[risto]

Akselit ovat nyt sen verran iso ongelma ja kriittinen juttu, että lienee parasta ottaa time out muusta värkkäämisestä ja keskittyä selvittämään tämä asia ensin kuntoon.

Koneistoni on kasettityyppinen ratkaisu Hohnerin tyyliin, ja niissä oksalankojen tarkka paikoitus akselilla on tärkeää, nähtävästi ehkä tärkempää kuin sellaisissa koneistotyypeissä, missä lankaa voi jonkin verran vapaammin taivutella ja suunnata oikeaan asentoonsa hitsaamisen jälkeen. Olin yhteydessä Lankapaja Oy:n ja sain sieltä hieman tietoa. Ensin joudun kuitenkin värkkäämään jotakin, jolla saan oksalangat tarkasti paikoitettua.

[risto]

Reikien poraus dia 2.5mm rauta-akseleihin onnistuu nyt hienosti. Tarkoitus on kovajuottaa oksatapit akseleihin. Pitää kuitenkin tilata Saksasta aavistuksen pienempiä poria, tappi heiluu liikaa reijässä ja voi juottaessa jäädä vinoon asentoon. Kovajuottamista varten pitää hankkia välineet ja opetella kovajuoton tekeminen.

[risto]

Aikaa paloi materiaalien odottamiseen ja sopivien oksatappien halkaisijoiden ja niille sopivien porien etsimiseen, tilaamiseen ja kokeiluihin. Kuvissa porausjiki, jossa näkyy tasaus ja alkuporaus  ja toisessa C-tanko jossa oksatapit asennettuna.

Lankapaja oy, josta sain akselin matskun koekappaleet heittäytyi kalliiksi ja rupesi pyytämään 50e+alv dia 2.5mm rautalangan määrästä, joka riittäisi kahteen koneistoon. Piti etsiä toinen paikka ja nyt hinta oli oikea kun otin 50m lankaa.  

Paljon piti kokeilla eri asioita, mutta jätän kertomatta miten homma on nyt tehty. Sen voin sanoa, että luovuin kovajuottamisesta sitä edes kokeilematta, vaikka ehdin jo tilata kaikki välineet ja tarvikkeet. Jos näitä tekisi enemmän ja myyntiin vielä pitäisi muutama asia tehdä toisin.

[ftamt]

Ainahan tehdessä virheitä sattuu ja jonkun asian joutuu tekemään moneen kertaan, mutta
varmasti on kiva tehdä jotakin aivan omaa. Haitarissa on perussääntönä, että mahdollisimman kevyet rakenteet jotka samalla ovat myös mahdollisimman kestävät.
Hiljaa hyvä tulee - sanotaan!
Toivo