Suomen Harmonikkaliitto

Harmonikan soiton opiskelu

Aloittaja oki, 20-03-2012, 10:07:29

« edellinen - seuraava »

oki

Moi

Kuinka moni tämän foorumin käyttäjistä on opetellut soiton alkeet  Veikko ahvenaisen oppikirjojen
mukaan?

Itse opettelen Ahvenaisen kirjasta Harmonikkaopas kotisoittajille, sekä käyn soittotunnilla kerran viikossa.
Opettaja opettaa Veikon oppien mukaan.

olli

1980-luvulla aloitin Veikon oppien mukaan.  Kansalaisopistossa oli käytössä Veikon oppikirjat.  2000-luvulla aloittaessani uudelleen Oulu-opistossa, kirjoina olivat Kimmo Mattilan oppaat.  Nyt soittelen yksityisopettajan johdolla yksin.  Sama opettaja käy antamassa kerhollemme ohjausta joka toinen viikko.  Nyt ei ole mitään oppikirjoja tukena.  Nuotit "käsitellään" ja sitten treenataan.  Ope korjaa sitten virheet.  Näin mennään. ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

mahu

Itse osasin soittaa 5-rivisellä ainoastaan ukko-nooan kunnes aloitin Seinäjoella Heikkilän Sepon kurssilla Ahvenaisen aapisesta lähtien. Pelkästään Ahvenaisen opeilla opeteltiin kurssilla.

oki

Lainaus käyttäjältä: oki - 20-03-2012, 10:07:29
Moi
On se hienoa huomata että soiton opettelu edistyy eilen sain tahkottua riippakoivun läpi ilman virheitä :).
Hiemman vauhtia lisää ja taas olisi yksi kappale lisää soitettavaa reperttuarissa.

eikkajuhani

#4
 Hyvimpä lähti marjelta käyntiin..
 Tuota Forest flower´ia olin minäkin vuosia ns. soitellut, tietysti korvakuulolta ja viime syksynä mentyäni kansalaisopiston hanurikurssille
siellä sitten kokeilin tuota omaa sovitustani, johon opettaja totesi; se kyllä kuulostaa Metsäkukille mutta ei ole sitä.... joopa joo näinhän se oli nähtävä ja ei kun nuotteja päntäämään. Onhan siinä melkoisia kasoja hiiren pipanoita jopa neljää päällekäin, vielä (koroitusmerkki), kuten se on kirjoitettu Lassen oppaassa ja alennusmerkki välissä.
 Muuten pieni visakysymys, missä soittokappaleessa on pätkä yölintua ??
eikkajuhani  ::) :) :-\
Onnellinen on se joka omistaa toimivan hanurin...tai jopa pari...

Maniskamies

En muista kultaista nuoruutta, joten ... 8)
Miles Davis aikanaan totesi: "Jos soitat väärän äänen, toista se kolme kertaa, niin se on jazzia."

Hyvin armollista meikäläistä kohtaan tämä näkökulma!

eikkajuhani

Lainaus käyttäjältä: oki - 20-03-2012, 10:07:29
Moi

Kuinka moni tämän foorumin käyttäjistä on opetellut soiton alkeet  Veikko ahvenaisen oppikirjojen
mukaan?

Itse opettelen Ahvenaisen kirjasta Harmonikkaopas kotisoittajille, sekä käyn soittotunnilla kerran viikossa.
Opettaja opettaa Veikon oppien mukaan.

  Mentyäni tuonne hanurikursille täällä J:kylässä, oli opettajan mukaan itsestään selvää että Lasse Pihlajamaan kurssi olisi se `oikea`! Minultakin tuosta Lassen kirjasta löytyi kansilehti ja bassokaavat... siihen sitten hakemaan täydennystä - mistäpä muualta kuin kirjastosta.
  En tunne Ahvenaisen oppaita, mutta olen `antanut itselleni kertoa`
kuten jotkut poliitikot asian ilmaisevat, että esim. Lassen sormitukset olisivat jotenkin luontevampia.... Onko kenellä asiasta oikein sormituntumaa ?
  eikkajuhani  ::) :)
Onnellinen on se joka omistaa toimivan hanurin...tai jopa pari...

olli

Lainaus käyttäjältä: olli - 20-03-2012, 16:47:33
1980-luvulla aloitin Veikon oppien mukaan.  Kansalaisopistossa oli käytössä Veikon oppikirjat.  2000-luvulla aloittaessani uudelleen Oulu-opistossa, kirjoina olivat Kimmo Mattilan oppaat.  Nyt soittelen yksityisopettajan johdolla yksin.  Sama opettaja käy antamassa kerhollemme ohjausta joka toinen viikko.  Nyt ei ole mitään oppikirjoja tukena.  Nuotit "käsitellään" ja sitten treenataan.  Ope korjaa sitten virheet.  Näin mennään. ;)
On mulla nytkin yksi opas "Joka miehen Harmonikkakoulu, täydellinen soitto-oppijakso näppäin- ja pianoharmonikalle, myös itseopiskelua varten; Laatineet Viljo Vesterinen ja George de Godzinsky; 8. painos, Musiikki Fazer 1957."  Tarkistelen siitä lähinnä sointuja. :D

Sormittamisesta: Veikko vai Lasse, kumpi on paras?  Siitä voi olla ainakin kahtaa mieltä.  Valmiit sormitukset auttavat aloiteltaessa, ei tarvitse miettiä, että osuvatko sormet oikeille nappuloille.  Tätä nykyä menettelen uutta kappaletta aloittaessani seuraavasti:  Soitan nuoteista kappaleen, siten kuin mulle luontaisesti sopii.  Opettajani tekee sitten tarvittavat korjaukset tyyliin "nyt sun käsi tekee outoja koukeroita - korjataan näin" ;D  Olen myös alkanut nähdä vaivaa sormituksissani;  esim. tapetilla olleiden foksien "Ansarikukka" ja "Kevätlinnut" osalta tein kolme päivää töitä olan takaa miettimällä "parhaat" sormitukset omalle kädelleni.  Molemmissa on vielä pari tahtia työn alla. 8)  Mielipiteeni on, että kun on diskantin sormitukset "automaattisina" hyppysissä voi ryhtyä "tulkitsemaan kappaletta" ;D
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

olli

Hyvä huomio :)  Minä äänitin 1980-luvulla pari kasetillista C-kaseteille.  Eka on aivan alkuvaiheista, eli en osannut juuri soittaa lainkaan.  Toinen kasetti on sitten ns. "ohjelma", eli soitin kaikki osaamani kappaleet ulkoa.

Näin vuosikymmenten jälkeen on aika nostalgista kuunnella vanhoja äänityksiäni.  Kyllä sitä ennen :D

Vanhemmiten en ole enää opetellut kappaleita ulkoa, vaan lappu pitää olla esillä ;D
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

htoyryla

Nauhoittaminen oppimisen kannalta on ihan eri juttu kuin nauhoittaminen siinä mielessä että sen säästää ja kuuntelee mielellään. Sitä voi kyllä äänittäessä ajatella, että tämähän menee jo hyvin, mutta kuunnellessa huomaa ettei mennytkään. Se on ihan terveellistä. Videoinnistakin voi olla hyötyä, itse tässä taannoin huomasin videosta että oikean käden asennossa oli vikaa, ja sitä kautta päädyin kiinnittämään huomiota soittoasentoon.

Ollilla nyt on opettaja, että nämä asiat hoituvat muuten, mutta meille itseopiskeleville äänittämisestä ja videoinnista on se hyöty että illuusiot karisevat ja ne kehityskohteet löytyvät kyllä varmasti.

ftamt

Sormitukset eivät ole pyhiä joita tulee kirjaimellisesti noudattaa. Voit soittaa sillä tavalla,
mikä omiin sormiin luontevimmalta tuntuu.Ainakin ennen jokaisella mestarilla oli vähän omanlaisensa sormitus. Tärkeintä on, että sormet eivät joudu umpikujaan vaikeissakaan
paikoissa.Itse olen kokeillut kolmea edellä mainittua harmonikkakoulua yhdistellyt niistä
oman sormituksen. Pulaan en ole joutunut, vaan Vesterisen Hullunpolkkakin on mennyt näillä nakeilla ja omalla sormituksella melko tiuhaan tahtiin. Nyt ei mene, kun en soittele kuin muutamia kertoja vuoden aikana. On liikaa muita kiireitä ja vaatimukset sen kuin vain kasvavat.
Toivo

mlut

Sormitustakin ajatellen on varmaan heti alussa hyvä valita jokin opas. Oli se sitten Veikkoa tai Lassea. Itselleni ainakin on varsinaisena haasteena ollut oppia käyttämään kaikkia viittä sormea. Nelos- ja varsinkin vitossormi ovat teettäneet työtä. Peukkua tuli aluksi käytettyä liikaakin, mistä opettaja onneksi huomautteli. Sittemmin on sormitus muotoutunut omalaiseksi, eikä sitä juurikaan edes ajattele.Hiomista toki aina olisi.Viiden sormen käyttö on kuitenkin mielestäni sormituksen a ja o.

Jonska

Opiskelen juuri itse harmonikkakoulu kakkosta. Ykkönen tuli viime vuonna soiteltua läpi ja olen ollut ihan tyytyväinen. Soittelen ohessa aika paljon muita ihan omia hanurille sovittelemattomiakin biisejä ja kyllä niistä on tietotaito ollut ihan opittavissa ja siirrettävissä muuhunkin soittamiseen. En ole tutustunut muihin oppikirjoihin (esim Pihlajamaa).

Opiskelua edistääkseni ostin myös taskunauhurin. Oon ollu tyytyväinen, sillä sillon sitä huomaa että omalle soittamiselleen voi tulla vähän kuuroksi  :)

htoyryla

Lainaus käyttäjältä: eikkajuhani - 28-06-2013, 13:47:27

 Tuota Forest flower´ia olin minäkin vuosia ns. soitellut, tietysti korvakuulolta ja viime syksynä mentyäni kansalaisopiston hanurikurssille
siellä sitten kokeilin tuota omaa sovitustani, johon opettaja totesi; se kyllä kuulostaa Metsäkukille mutta ei ole sitä....

Tuo on kyllä semmoinen näille haitaripiireille tyypillinen asenne mitä minä vierastan kovasti. Jos melodia menee kutakuinkin oikein niin se on Metsäkukkia, vaikka se olisi sovitettu kukkopilliorkesterille. Mutta voi olla että olen tällä foorumilla yksin tämän näkemykseni kanssa.

olli

Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 26-09-2013, 14:33:58
Tuo on kyllä semmoinen näille haitaripiireille tyypillinen asenne mitä minä vierastan kovasti. Jos melodia menee kutakuinkin oikein niin se on Metsäkukkia, vaikka se olisi sovitettu kukkopilliorkesterille. Mutta voi olla että olen tällä foorumilla yksin tämän näkemykseni kanssa.
Jos melodia menee kutakuinkin oikein, aina voi todeta, että se on minun sovitukseni kappaleesta ;)
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!

htoyryla

Lainaus käyttäjältä: olli - 26-09-2013, 16:29:30
Lainaus käyttäjältä: htoyryla - 26-09-2013, 14:33:58
Tuo on kyllä semmoinen näille haitaripiireille tyypillinen asenne mitä minä vierastan kovasti. Jos melodia menee kutakuinkin oikein niin se on Metsäkukkia, vaikka se olisi sovitettu kukkopilliorkesterille. Mutta voi olla että olen tällä foorumilla yksin tämän näkemykseni kanssa.
Jos melodia menee kutakuinkin oikein, aina voi todeta, että se on minun sovitukseni kappaleesta ;)

Tässä on minun tämänpäiväiset metsäkukat http://www.youtube.com/watch?v=AXaaaT6X4vk . Onkohan tämä nyt semmoinen pianohaitari?

PS. Jazzmiehet ne vasta ottavatkin vapauksia kappaleissa. Niillä riittää että soinnut on samat, paitsi että niihinkin lisätään säveliä.

olli

#16
Mitenkäs tämä?  
https://www.youtube.com/watch?v=J_f3hiUVV_0
Ehkä juuri tunnistaapi :D
https://www.youtube.com/watch?v=P55uTkugyOU
No tämä onkin mestarihanuristin "digiversio" vuosien takaa ;)
https://www.youtube.com/watch?v=PEIc1lHf6Gc
Laitetaan vielä eräs harvinaisuus ;D
Ellei tiedä minne on menossa, joutuu todennäköisesti jonnekin muualle!