Suomen Harmonikkaliitto

ETSITÄÄN SUOMEN VANHIMPIA HARMONIKKOJA

Aloittaja Viljo, 26-08-2011, 13:35:07

« edellinen - seuraava »

Viljo

Arvoisa vastaanottaja,

Suomessa käynnistyi tänä vuonna kattava hanke suomalaisen harmonikan kokonaishistorian kirjoittamiseksi. Hankkeen toteuttajina ovat Tampereen yliopiston Yhteiskunnan ja kulttuurien tutkimuksen yksikkö / historiatieteen ja musiikintutkimuksen oppiaineet sekä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä. Hankkeen vetäjinä toimivat professori Vesa Kurkela Sibelius-Akatemiasta ja dosentti Marko Tikka Tampereen yliopistosta.

Harmonikkahistoria-hankkeen yhtenä tärkeänä osa-alueena ja omana aiheenani on kartoittaa ja selvittää harmonikan varhaisvaiheet Suomessa. Siihen liittyvät olennaisesti maahamme 1800-luvulla tulleet soittimet. Ensimmäisten soittimien on arvioitu tulleen Suomeen jo 1830-40 –luvuilla, mutta tarkempia tietoja siitä ei ole saatavilla.

Saadaksemme mahdollisimman tarkan kuvan 1800-luvun kehityksestä, olisi tärkeää saada tiedot Suomen museoiden kokoelmissa olevista vanhimmista harmonikoista. Ensisijaisesti kohteena ovat nimenomaan 1800-luvun soittimet. Kysymykseen tulevat silloin lähinnä 1- ja 2 –riviset harmonikat, mutta myös concertinoja tai bandoneoneja voi olla kokoelmissa. Lisäksi museonne kokoelmista saattaa löytyä myös kolmi- ja viisirivisiä tai pianoharmonikkoja, jotka ovat jo yleisesti 1900-luvun puolelta.

Alla olevasta linkistä on mahdollista tutustua vertailun vuoksi Tukholman musiikkimuseon kokoelmissa oleviin harmonikkoihin.

http://www.musikmuseet.se/samlingar/inst.php?l=sv&mmcss=l&saml_open=1&typ=1&niv=3&hk=15&uk=23

Pyytäisin teitä ystävällisesti vastaamaan sähköpostilla osoitteeseeni markku[ät]markkulepisto.com 15. syyskuuta 2011 mennessä,  onko museonne kokoelmissa vanhoja harmonikkoja, ja jos on niin tieto määrästä, sekä mielellään soittimien yleiskuvaus. Mikäli soittimien rivimäärä (1- 2- 3- tai 5-rivinen) ei löydy esinekorteista, niin pelkkä tieto soittimen olemassaolosta riittää alkuvaiheessa.

Myös vinkit yksityisistä keräilijöistä otetaan kiitollisuudella vastaan!

Alkukartoituksen jälkeen seuraavana vaiheena tulee olemaan tarkempi tutustuminen soittimiin. Mahdollisesta tapaamisesta neuvotellaan kanssanne erikseen.

Mikäli sähköpostin sijaan haluatte tavoittaa minut puhelimitse, niin se sopii mainiosti. Puhelinnumeroni on 0400-414 202.


Avustanne ja yhteistyöstänne etukäteen kiittäen,

ystävällisin terveisin,


Markku Lepistö, muusikko (MuM)
Sibelius-Akatemia
Taiteellinen tohtorikoulutusohjelma

www.markkulepisto.com
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

ftamt

Noissa vanhoissa 1-2 rivisissä on se ongelma, että miten selvität niiden iän. Harvoista löy-
tää edes omistajan päiväyksiä. Sen aikaisista tehtaista ja niiden malleista on vain hajanai-
sia tietoja. Joitakin malleja on valmistettu pitkään ja joitakin lyhyen aikaa. Sitten on paljon
nimettömiä pelejä, joista ei ole mitään tietoa. 1800-luvulta ei ole paljon valokuviakaan to-
distusaineistoksi. Ainoaksi varmemmaksi tiedoksi tulee suvussa kulkenut perimätieto har-
monikan vaiheista. Moniko hamonikka on sitten tullut jälkeenpäin vanhana Suomeen siir-
tolaisten, merimiesten tai keräilijöiden toimesta. Itsekin olen tuonut 1850-luvulla tehdyn
flutinan Amerikasta yhdelle keräilijälle. Senkin ikäarvio perustui siihen, että sen mukana
oli 1850-luvulla painettu harmonikkakoulu. Usein kuulemani vuosiluvut saattavat heittää
kymmenillä vuosillakin, joten monesti ne tuntuvat olevan hatusta vedettyjä. 1800-luvun
soittimia kuvittelisin olevan jäljellä melko vähän. Malleista ja tekotavasta voi saada jota-
kin vinkkiä. Soitinta ei voi oikein purkaakkaan, että voisi määrittää sen ikää ja onnistuisi-
ko sekään? Tässä on paljon avonaisia kysymyksiä, mutta ehkä muutama luotettavakin
tieto alunperin Suomeen tuoduista käsiharmonikoistakin löytyy.
Toivo

Viljo

Tuo vanhojen soittimien jälkituonti onkin tietyllä tavalla sangen harmillista. Tuo oma vanhin soitin on jostain 1800-luvun lopusta, mutta millä vuosikymmenellä se on tehty?
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Viljo

Muistaakseni jossain Elomaan haastattelussa todettiin, että niitä heidän nuoruudesaan olleita vanhoja soittimia ei enää näy - eli niitä, mitä me pidämme antiikkisina.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

PaRisto

#4
Moro,

Tämä ei tietty ole Suomen vanhin peli. Mutta osaako kukaan arvailla/tietää vastausta alla olevaan.

Millaisia tietoja tarvii, jotta voi antaa arviota pelin iästä? Rungossa diskantti puolella on leima 37 ja pakeissa lyijykynällä merkintä no 199. Peli on Italialaisilla kielillä (lätkä takana)

tarvittaessa löytyy lisää kuvia ja tämän voi kyl laittaa galleriaan jos tahtoo..

t. PaRisto
PaRisto

ftamt

#5
Näitä on tehty ainakin vuosina 1937-38 ja mahdollisesti vielä 1939. Mallilla ei ole virallista
nimeä, mutta samoihin aikoihin sitä tehtiin Sarvimallin ja Kravattimallin rinnalla.Kukka-
malleja Viipurissa tehtiin erilaisilla kuvioilla ja väreillä vuoteen 1936 saakka. Sen jälkeen
mallit vaihtuivat edellä mainittuihin. Dallapéssa soittavalle Paavo Raivoselle valmistettiin
tämän saman mallin peli vuoden 1937 alussa ja siihen tehtiin Suomen ensimmäiset tangoäänivaihtajat 2 automaattikoplaria kahvan taakse. Siihen tuli myös Raivosen nimi näppäimien vieressä olevaan tyhjään tilaan. Hän käytti tätä soitinta mm. tangolevytyksissä Aila ja La Cumparsita.
Toivo

Viljo

Olen jostain kuullut että malli olisi nk. aurinkomalli. En muista mistä tämän nimen olen saanut.

Mallin diskanttirungon koristelut ovat sijoittelultaan ja idealtaan samanlaiset kuin sarvimallissa, joskin koristelut ovat "naamioitu" erilaisiksi. Esimerkiksi sarvimallissa sarven alla olevat viivat lähtevät yhdestä pisteestä leviämään kolmeen suuntaan, kuten myös tässä mallissa.

Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

ftamt

#7
Olen minäkin kuullut jotakin aurinkomallista, mutta en uskaltanut ääneen ajatella. Omatekemä nimitys voisi olla "Nuolikravatti", koska kuvioita on molemmista ja
Sarvimallikin on muuttunut Kouvolassa sarvettomaksi Nuolimalliksi. Toivottavasti
jostakin löytyisi mainos tai muu vanha dokumentti, jolla mallin nimi voitaisiin
"virallistaa".
Toivo

PaRisto

Kiitokset näistä tiedoista.

t. PaRisto
PaRisto

PaRisto

Ei muuten sattuis keneltäkään löytymään tuohon yhtä valkoista nappia?
Siihen on joskus laitettu joku tekele, muovin pala?

t. PaRisto
PaRisto

Hannu S

#10
Tervehdys PaRisto,

Laitoin tänään tulemaan kirjeessä 1 kpl valkoinen ja 1 kpl harmaa sävyinen. Tullee alkuviikosta. Katso josko jompi kumpi olisi sopiva.

Tv, C Griff