Harmonikan huolto ja korjaus

[Hannu S]

Olin viikonloppuna Kajaanin harmonikkakerhon järjestämällä harmonikankorjauskurssilla. Opettajana toimi Kari Ahvenainen. Kurssi oli 2-osainen. Ensimmäinen osa oli syksyllä ja nyt oli toinen osa. Oli todella hyvä kurssi. Ei kurssin tarkoituksena ollut tehdä meistä kotisoittajista mitään harmonikan korjaajia, mutta paljon kurssi antoi. Lämmin kiitos kurssista Kajaanin Harmonikka kerholle ja opettajalle Kari Ahvenaiselle.

Kurssilla käytiin valaisevasti läpi soittimen rakenne, normaali huolto, ylläpito, käyttö ja peruskorjauksia mitä itse voi tehdä ja kuinka ne pitää tehdä. Kurssi antoi hyvät eväät siihen miten voi etsiä mahdollisen vian soittimessa. Minkä jälkeen on helppo päättää mitä itse voi tehdä ja milloin homma kannattaa jättää ammatti-ihmisille. Tärkeä oppi oli se, että jos itse ryhtyy jotain tekemään, niin ymmärtää korjausmenetelmät, tekniikat, materiaalit yms., jottei ainakaan mene pilaaman soitinta virheellisillä korjauksilla. Yleensäkin kuinka kannattaa toimia, että edes saa soittimen takaisin kasaan, jos sen lähtee purkamaan. Harmonikan virittämisestä saatiin myös hyvä katsaus.

Purimme soittimet, puhdistimme ne ja teimme joitain pieniä kunnostuksia. Tänä viikonloppuna purimme bassokoneiston ja basso- ja diskanttirekisterit, puhdistimme ne ja kokosimme kasaan ja vieläpä onnistuneesti.

On hieno homma, että tällainen mahdollisuus tarjoutui.

[Viljo]

Plussa.

[PaRisto]

Joo tollaset kurssit olis mielenkiintoisia...
Eteenkin kun olis peli jota vois (ainakin osittain) itse ehostaa.
Mutta mistä sitä tavallinen tallaaja saa oikeanlaista osaa, tarviketta, tietoa, taitoa, nahkaa, vahaa, liimaa yms.
Oikeenlaisen opettajan opastuksella homma olis varmaan mielenkiintoista ja virikkeellistä.
On tosin ymmärrettävä että, ammattilaiseksi täytynee opiskella vuosia.

t. PaRisto

[Hannu S]

No niin taisi tulla huoltotöitä jälleen. Se Kouvolan H-malli vuodelta talvisota sanoi sitten työsopimuksensa irti tänä aamuna soittaessani Äänisen aaltoja. Juuri siinä välisoiton pätkässä, missä joutuu antamaan hieman happea koneeseen (alkaen E7:sta), alkoivat diskanttikielipenkit vuotaa läpi ja pahasti - kerta laakista. Ei tainnut vanhus tykätä ehkä liian rivakoista otteistani heti aamutuimaan. Tuollaiset kohdat kannattaisi vanhuksilla soittaa palkeita vetäen vaan nyt se juttu unohtui.  

Yleensä nämä syyskaudet taitaa olla pahimpia aikoja vanhoille harmonikoille, kun säät muuttuvat kuivasta ja lämpimästä kesästä viileään ja kosteeseen syksyyn. Kyllä se vaikuttaa huoneilmaankin ja sitä kautta harmonikan rakenteisiin.

Ei muuta kuin kielipenkit irti ja asentamaan uudelleen paikalleen. Onneksi sain Viljolta joku aika sitten hyvät ohjeet kuinka edetä hommassa. Yksi kerrallaan, niin homma etenee – toivottavasti. Usein kielipenkkien asentaminen noihin vanhoihin on taitolaji, jotta soittimesta saa tiiviin, ettei jää läpivuotoja ja joku kieli soimaan sisäänpäin palkeita painettaessa. Tein pari viikkoa sitten aikani töitä Kouvolan kukkamallin kanssa tämän jutun kanssa, enkä saanut sitä kokonaan tiiviiksi, kun ainakin yksi kielipenkki oli millin verran kovera, joten se juttu saa jäädä sitten Viljon murheiksi, kunhan ehditään.

Comme ci comme ca, joka tapauksessa vanhojen soittimien harrastajan täytyy opetella hieman perusjuttuja soittimesta korjaamaan tai sitten ammattikorjaajan täytyy asua samassa kylässä, mieluiten naapurissa. Vielä kun oppisi ymmärtämään miten vanhuksella kannattaa soitella.

Tv C Griff