kuka tunnistaa ja mistä maasta

[oki]

MOi
Sain käsiini pianoharmonikan juniorimalli kaksi oktaavia diskantissa.
2 äänikertanen, merkiltään Walter Special .
mikä maa ?
minkä hintanen ?

[MarkkuF]

Tervehdys!!!

Itelläni oli kans tuollanen, valmistus maata en saanu selville mutta sen verran sain selville et hägström ja hohner on tuollasia valmistanu. Hinta varmaa jossai 200-300€ paikkeilla, riippuen kunnosta. Onko siin maskissa leijonan kuva tahi vastaava??

[oki]

Tervehdys!!!

Itelläni oli kans tuollanen, valmistus maata en saanu selville mutta sen verran sain selville et hägström ja hohner on tuollasia valmistanu. Hinta varmaa jossai 200-300€ paikkeilla, riippuen kunnosta. Onko siin maskissa leijonan kuva tahi vastaava??

Juu sellainen leijonavaakuna ja lyyra sekä nuotti viivastolla liput.

[MarkkuF]

eli siis presiis sama laite ko mullakin oli. Ei tullu missään vaiheessa selville sen enempää kyseisestä laitteesta 2-3viikon omistussuhteeni aikana muuta ko tuo hinta, ja haitarina ei pitäis olla mikää huono laite. Hyvä alottelu peli.

[ftamt]

Tunnettu ruotsalainen hanuristi Andrew Walter teetti muistaakseni Itä-Saksassa näitä
pelejä opetustarkoitukseen. Muutama kymmenen vuotta sitten Andrew Walter mainosti
suomalaisissa kuvalehdissä tätä harmonikkaa yhdessä harmonikansoiton kirjekurssin
kanssa. Hinta oli niin edullinen, että köyhempikin pääsi harmonikansoittoon kiinni. Eihän
näin pienellä pelillä pitkälle pötkitty, mutta joku sai siitäkin hyvän alun.
Toivo

[Hannu S]

Myikö Andrew Walter myös itse harmonikkoja, kiitos Toivolle tiedosta.

Anders Valter Persson oli harmonikansoittaja, säveltäjä, kapellimestari ja hänellä oli myös musiikin kustannusliike Kejving Music AB (Kejving tuli hänen vaimonsa sukunimestä, minkä hän otti omaksi sukunimekseen ja taiteilija nimekseen Andrew Walter). Hän tuotti myös Andrew Walter harmonikkakoulun. 1960 luvulla ruotsalainen harmonikan valmistaja Hagström antoi yhdelle harmonikan soiton opiskeluun sopivalle harmonikkamallilleen nimen Andrew Walterin mukaan Walter Special 40. Vuonna 1970 Hagström lopetti harmonikan valmistuksen. Vuonna 1984 Hagström kuitenkin ryhtyi valmistuttamaan hanureita Saksassa ja Italiassa.

Walter Special merkillä on valmistettu hanureita Hohnerin tehtaalla Saksassa, Hagström Ruotsissa sekä Klingenthalissa Itä-Saksassa, missä valmistajia oli valtavasti ja tarkempaa tehdasta on vaikea tietää. Hagströmin ja hohnerin valmistamissa hanureissa lukee myös valmistajan nimi. Itä-Saksassa vamistetussa ei lue valmistajan nimeä.

En tiennyt Andrew Walterin itse valmistuttaneen harmonikkoja, mutta voihan se olla kuten Toivo kirjoitti. Kuka lienee omistanut loputa Walter Spacial-tuotemerkin? Andrew Walter kuitenkin kuoli vuonna 1978, joten 1980 luvulla maahantuodut hanurit tuntuisi todennäköisemmältä Hagströmin tai jonkun muun (esim Andrew Walterin kuolinpesän) Itä-Saksassa valmistuttamilta hanureilta.

Kun kysyttiin valmistusmaata, niin Saksa - entinen Itä-Saksa - lienee kaikella todennäköisyydellä oikea maa.

[ftamt]

Oikeassa olet. Andrew Walter ei itse omistanut tehdassa. Ne pelit joihin minä olen törmännyt,
ovat olleet heppoista valmistetta ja selvästi samanlaisia, kuin Itä-Saksalaiset haitarit. Hagst-
römin myös tunnistaisin rakenteista, jos vastaan tulisi.
Toivo

[Johan]

Kuten edellä on manittukin kyseisiä pelejä liikkuu käytettyjen markkinoilla myös Hohnerin valmistamina, bassorungossa on teksti Hohner.
Pelin tunnistaa kyllä Hohneriksi, se erottuu selkeästi noista Itäsaksalaisista peleistä ja Hagströmeistä.
Olen myös nähnyt joskus kuvan Walther Specialista, joka oli melkein identtinen -60 luvun Weltmeister 40 kanssa.
Olisivatko nuo leijonavaakunalla varustetut itäsaksaksalaiset Waltherit Royal Satandardin sukua ja juurta, ainakin ulkoinen olemus on pitkästi sama.
Ilmeistä on että kyseisiä pelejä on tehty aikojen saatossa kilpailutettuna alihankintana usealla valmistajalla pidemmällä aikavälillä.

[ftamt]

Minun kohdalleni on tullut niitä huonompilaatuisia lasten kokoa. Samoin vuosien saatossa Lasse Pihlajamaan pelejä teetettiin useammassa paikassa, mutta aina parempilaatuisina.
Joissakin oli kyllä joskus huono kielisarja, joka ei tahtonut pysyä vireessä. No, tämä ei kuulu tähän, mutta joitakin soittimia on tosiaan teetetty aikoinaan eri tehtailla.
Toivo

[Johan]

Tässä kuvia noista Walter Special vaihtoehdosita.
Minulla ei tuosta Weltmeisterin pelistä ole kuvaa Walter Special tekstillä, mutta se on tämä sama peli.
Hagsrömissä on vain 40 bassoa, kun muissa niitä on 48, muistan nähneeni kyllä sellaisenkin version Walterista, joka perustuu Weltmeisterin 40 bassoiseen vaihtoehtoon.
Paneuduin aiheeseen etsiessäni noita Hohnereita, jotka kunnostin lastenlapsilleni;-)

[Timo Jauhiainen]

Saatui silmään tämä vanha viestiketju.  Liitän mukaan kuvan itä-saksassa valmistetusta walter specialista.   Näitä on minulla on ollut aikojen saatossa kahta sorttia a. 8' + 8'  ja b 8' + 16'.

En mitään moittisi näissä.  Hinta / laatu on ollut varmaan aika kohdallaan.  Nämä eivät alunperinkään olleet kalliita.   

Näistä itävehkeistä.  Onko romanialaiset pelit tuttuja monelle??  Minulla on pöydällä levällään Timis Selecta.  Laitan kuntoon ihan mielenkiinnosta.   Monessako hanurissa saa bassokoneiston irti ja kiinni alle 5 min??  (hanuri laukusta, koneisto irti koneisto kiinni hanuri laukuun) Siinä saa.   Vaikka reppu päässä sen purkaa alusta loppuun.

[olli]

Mulla oli 1960-luvun alkupuolella omalta vaariltani saama Hohner.  En silloin ymmärtänyt pelien päälle, joten tekniikasta tai hintatasosta en osaa sanoa mitään.  Olisko kuitenkin Ruotsista hankittu, sillä vaarini kävi usein tyttärensä luona Ruotsissa.

[Johan]

Saatui silmään tämä vanha viestiketju.  Liitän mukaan kuvan itä-saksassa valmistetusta walter specialista.   Näitä on minulla on ollut aikojen saatossa kahta sorttia a. 8' + 8'  ja b 8' + 16'.

En mitään moittisi näissä.  Hinta / laatu on ollut varmaan aika kohdallaan.  Nämä eivät alunperinkään olleet kalliita.  

Näistä itävehkeistä.  Onko romanialaiset pelit tuttuja monelle??  Minulla on pöydällä levällään Timis Selecta.  Laitan kuntoon ihan mielenkiinnosta.   Monessako hanurissa saa bassokoneiston irti ja kiinni alle 5 min??  (hanuri laukusta, koneisto irti koneisto kiinni hanuri laukuun) Siinä saa.   Vaikka reppu päässä sen purkaa alusta loppuun.

Venäläisissä ns "turistipleissä" on melko yleistä, että bassokoneisto on kasettirakenteinen ja irroitettavissa helposti niin, että myös otelauta lähtee mukana.
Asiaan paneutunut remonttimies poistaa sen kyllä helposti mainitsemassasi ajassa.
Rakenne on mitä ilmeisemmin tarkoitusenmukaisuus syistä tällainen, korjattavaa tuntuu olevan järjestään melkein jokaisessa pelissä. Koneisto tuntuu irtoavan myös itsestään pelin saatua
hieman kovakouraista käsittelyä.

Tuo kasettirakenne löytyy kyllä myös saksalsisista peleistä, mutta niissä en ole tavannut sellasista rekenentta, että otelauta irtoaisi kasetin mukana.

Tuota kuvassa olevaa Walter Spesial mallia on tullut vastaan, aikaisemmin tekemäni yhteenvedon jälkeen Weltmeisterinä, Rojal Standardina, Barcarolena ja Hagsröminä, joka näkyy olevan melko yleinen Ruotsissa käytettyjen markkinoilla.

Johan

[Johan]

Mulla oli 1960-luvun alkupuolella omalta vaariltani saama Hohner.  En silloin ymmärtänyt pelien päälle, joten tekniikasta tai hintatasosta en osaa sanoa mitään.  Olisko kuitenkin Ruotsista hankittu, sillä vaarini kävi usein tyttärensä luona Ruotsissa.

Peli on ukoisesti kuten Hohnerin Concerto II, jota valmistettiin 1956, mutta kooltaan noiden
Walter Special Hohnereiden kokoinen, basso vain poikkeaa, siinä on ilmeisesti vain yksi perusbassorivi.
Concertossa on 34 kosketinta diskantissa, tässä vain 26.
Veikkaan, että peli on valmistettu samoihin aikoihin, kuin Hohner teki tuota Concerto II mallia.

Johan

[ftamt]

Olen tutkinut noita kasettibassoja.Se ei ole hyvä ratkaisu, vaikka siltä alkuun tuntuukin.
Se pitää jonkin verran ääntä eikä sitä pysty hienosäätämään. Myös Aarne Koski kokeili
sitä ennen harmonikkatehtaan perustamista. Hänelle tuollaisen koneiston teki 1920-luvulla
Forsman-niminen kelloseppä. Koska kasettikoneisto on tehty kapeista liuskoista, niin ne kuluvat nopeammin. Jos koneisto olisi oikein hyväksi havaittu, niin se olisi yleisessä käytössä myös paremmissa harmonikoissa, esim. italialaisissa.
Toivo

[Johan]

Ilmeisesti noissa kasettibassoissa on jutun juoni se, että ei edes pyritä kovin korkeatasoiseen lopputulokseen, vaan edullisiin valmistuskustannuksiin säädettävyyden ja käytettävyyden ja pitkän käyttöiän kustannuksella.
Tosin esim. Hohnerin kasetti on ihan toiselta palneetalta kuin nuo "turistipelien" kasetit.

Johan