pedro

[karppis]

 Pedro Hietasella on Giulietti jossa on kaareva kahva. Miten se on yleensä mahdollista toteuttaa.niin.että kaikki näppäimet olisivat saman tuntuisia. Koska mitä pitempi läpän ja näppäimen välinen varsi eli massa sen painavampi ja hitaampi se on

[Johan]

Mielenkiintoinen kysymys!
Olen himoinnut tuollaista kaarevakahvaista peliä siitä saakka, kun olin ensimmästä kesää töissä ja tallustelin Turussa Läntisellärantakadulla -60 luvun alussa erään osto-ja myyntiliikkeen ohi bongaten siellä jo silloin vintage pelin, jossa oli kaareva kahva.
Se maksoi silloin 170mk, tuntipalkkani oli 1,25mk ja polkupöyrään ne rahat sitten menivät, ei siihen peliin. Vahinko!
Jäkeenpäin olen sitten 50 vuotta etsinyt sellaista löytämättä kuitenkaan, joskus kyselin ko. tyyppistä Giuliettia Ahvenaiseltakin, piti olla tulossa, mutta ei sitä koskaan kuulunut mitään.
En ole luopunut toivosta vieläkään, viimeisintä hankintaani etsin 7 vuotta 4 kk ja 4 päivää ja löytyihän sekin lopulta, vaikka onkin vaan suorakahvainen.

Sitten tuohon kysymykseesi, kielipenkit ovat suorat, kuten normaalissa pelissä, mutta noiden kaukana rungosta olevien koskettimein läpänvarret ovat melkoinen viidakko taivutettua alumiini- tai teräslankaa.
Itselläni on 1938 valmistettu soittokuntoinen Hohner Organola IIc, jossa on suora kahva, mutta se menee rungon ulkopuolelle päistään melko paljon ja sielläkin on sitten samalla tavalla voimakaasti taivutettuja varsia, 40 kpl sivulle taivutettuja ja yksi suora.
Koskettimien laakerointi on koskettimen päistä 14 cm etäisyydellä, kun taa laakeroinnista uloiman läpän varren kiinnityspisteeseen on noin 10,5cm.
Giulietin suorakavaisessa Traviatassa nuo koskettimen ja varren suhteet ovat 14/11cm.

Kosketin muodostaa siis melko tehokkaan vivun vastapainoksi noille varsille, ja en ole havainnut ko. pelillä soittessani juurikaan eroa nykyaiksella pelillä soittamiseen mitä nopueteen tulee.
Vertaa mittoja esim. Hohner / Traviata.
Kaarevakahvaisessa tuo mitta suhde muttuu, mutta ainakin noissa vanhemmisaa myös koskettimen pituudet ovat huomattavastai suuremmat, jolloin momenttiakin on enemmän.

Kaarevassa kahvassa olevien koskettimien laakerointia en ole koskaa päässyt näkemään, ja olen aina kuvitellut, että se on toteutettu kosketinkohtaisella laakeroinnilla, koska tuon kaarevuuden takia koskettimet tuskin ovat samalla akselilla, on vaikea kuvitella esim. taipuisaa akselia jolla kaikki kosketitmet olisivat.   

Liitteenä kuva Honer Organola IIc:n toteuksesta, josta saa hieman vinkkiä rakenteesta, Traviastassa toteutus on hyvin samantyylinen, joskin teitysti nykyaikaisemmin toteuetettu ja varret ovat poikkilekkakuseltaan tukevammat.

Kanattaa käydä katsomassa virtuaalimuseota osoitteessa Akkordeon-Museum.de ja siellä pelit Hohner Organetta IV 1938 ja Hohner L´organetta de Luce rot 1929, niissä on hyvin laaja kaarva rungonyli menevä kahva. Siellä on muutenkin mielenkiintoista katsottavaa, jos vintagepelit kiinnostavat.
Olen nimennyt tuon kahvatyypin "kauhukavaksi" ja tavoitteeni on, että minulla joskus vielä on peli, jossa sellainen on, valitettavasti ne vain ovat kovasti harvinaisia, joten hankitareviiri on pidettävä riittävän laajana.
Olisi kiva kuulla, jos jollkin on tuollasen kahvan toteutuksesta henkilökohtaisa kokemuksia!
 

[karppis]

 Kiitos  sinulle. Koska joku keksii viisirivisen kaarevalla kahvalla

[Viljo]

Kiitos  sinulle. Koska joku keksii viisirivisen kaarevalla kahvalla

Pakko olla vähän ironinen kyyninen. Missä vaiheessa ihmiset oppivat soittoasennon oikein?

[karppis]

 Kaareva kahvahan olisi mitä ihanteellisin,oikean soittoasennon kannalta,mutta vaikea toteuttaa.

[Viljo]

Soitto asento on olemassa ilman soitintakin. Soitin tekee siitä vain luonnolisen näkköisen ja tuntuisen. Pianoharmonikoissa on enemmänkin ongelmana ihan jäätävän kokoinen koskettimisto, mikä nousee lähelle leukaa ja menee myös päärungon alapuolelle. Sitä on käytännössä erittäin hankala saada ergonomiseksi. Heittäisin vaihtoehdoiksi oikeastaan koskettimien pienentämisen ja ehkä tuon kaareutumisen. En ole miettinyt asiaa niin tarkkaan. Olen siis jossain määrin samalla linjalla kuin Jukka Ollila Primus-Ikaalinen -kilpailussa Madina Tsaloevan soittimen rakenteen hyödyistä. (on muuten mukava tyttö eikä ulkomuodoissa ole moittimista  )

http://www.satahamesoi.fi/kilpailut/primus_ikaalinen

[karppis]

 Niin voisihan tälle tytölle antaa yksityiopetusta