Suomen Harmonikkaliitto

Harmonikkojen testaus

Aloittaja Viljo, 15-03-2022, 22:12:03

« edellinen - seuraava »

Viljo

Etsitään tositarkoituksella:
1) soitinta, joka on ollut vuosikaudet soittamatta, mutta joka on yhä soittokunnossa
2) soittaja, joka alkaa soittaa tällä soittimella säännöllisesti tulevien kuukausien ajan.

Tavoite: mitata äänen väri ennen soittamisen aloittamista ja kuukausittain testin aikana. Haluan testata väitteen, että harmonikan ääni muuttuu (subjektiivisesti paremmaksi) soitettaessa. Ts. mittaan miten äänenväri muuttumista soiton vaikutuksesta, jos se ylipäätään edes muuttuu. Tarjolla on hyvää mieltä ja tietoa. Raha ei liiku, vaan menee harrastuksen piikkiin tämä.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Teme

Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttava testi. Ei vaan valitettavasti löydy semmoista soitinta tällä hetkellä omasta takaa. Yksi oli, mutta olen sillä nyt ehtinyt jo soitella.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

maestro

Mielenkiintoinen testi,omasta kokemuksesta,ääni muuttuu.3 tunnin jälkeen alkaa soida paremmin. Tarina:Isäni osti toisen kultahäkki maestron,joka ei soinut.Ääni epämääräistä,tukkoista. Otin viikonlopuksi kokeiltavaksi,ensimmäisenä iltana 3 yhteenperään soittamisen jälkeen alkoi äänet soida heleämmin ja epävire hävisi penemmäksi.6 tunnin jälkeen seuraavana iltana tein äänityksen joka on kuultavissa youtuben puolella.
"kouvolanpeli" Cassotto 50,"kultahäkki"maestro-58,roland fr-3sw

Viljo

Joo. Mielenkiintoinen asia todellakin. Tässähän on nimittäin mielenkiintoista yrittää ymmärtää mitä varsinaisesti tapahtuu soittimessa. Tai siis kuultavassa äänessä. Voi olla, että muutosta tapahtuu tai sitten muutos on subjektiivinen tuntemus. Tai voi olla kumpaakin!  Itse olen ajatellut, että mitään varsinaista muutosta ei tapahdu, koska harmonikan rakenne on hyvin staattinen loppupeleissä. Kielisoittimissahan soittaminen on tosi tärkeää, että ääni pysyy avoimena. Viuluissakaan kielet pitäisi vaihtaa yksi kerrallaan, jotta kannen muoto tallan alla pysyy koko ajan samana (kannen virttyminen). Harmonikassa kun ei ole resonanssipohjaa sillä tavalla kuin kielisoittimissa... Mutta kokeilemalla selviää!
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

Teme

Olen kyllä itsekin huomannut että joissain tapauksissa sointi on parantunut. Jos soitin on pitkään soittamatta, venttiilinahat ainakin helposti kovettuu ja menettää notkeuttaan. Kun sitten taas alkaa soittaa, voi nahat vetristyä. Tai näin olen itse kuvitellut tapahtuvan, kun on se venttiilinahkojen löpsähtely loppunut itsestään pelkästään soittamalla. Tämä yksistään jo riittää siihen että sointi muuttuu, koska nahkojen kunto vaikuttaa vireyteen ja kielen sointiin.

Voisiko kielissä tapahtua myös samanlaista 'heräämistä'? Kai se ainakin teoriassa voisi olla mahdollista.
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

Viljo

Noniin. Testi on tehty! Ja oletuksista huolimatta, selviä muutoksia harmonikan äänessä on havaittavissa. Tämä yllätti, vaikka monet soittajat sanovat, että harmonikkoja pitää soittaa, jotta ääni pysyy avoimena. Tässä muutamat pääkohdat. Kirjoitan sitten seuraavaan haitari.fi-lehteen pidemmälti asiasta.

Testisoittimena oli vanha kouvolan pianopeli, jota ei ollut käytetty vuosikausiin aktiivisesti. Mittausolosuhteet olivat käytännössä vakiot (lämpötilassa 0,5 celciuksen ero, kosteus ja ilmanpaine erittäin lähellä toisiaan)

  • Soittaminen tekee muutoksia sävelten spektreihin erityisesti matalissa äänissä. Korkeissa äänissä eroa ei havattu juurikaan.
  • Testisoittaja havaitsi muutoksia noin 13 tunnin soiton jälkeen. Yhteensä soittotunteja tuli runsas 32 tuntia kuukauden aikana
  • Muutokset oli mahdoton tai erittäin hankala päätellä kuuntelemalla yksittäisiä säveliä ennen ja jälkeen soittamisen otetuista ääninäytteistä. Sen sijaan muutokset voitiin havaita spektristä siten, että yläsävelsarjat vahvistuivat. Muutokset eivät kuitenkaan olleet isoja eikä jokaisessa mitattavassa äänessä
  • Vireystaso nousi soiton aikana. 8'-äk vetoääni nousi keskimäärin 13,85%, työntö 2,67 %. Vastaavasti 4' vetoääni nousi 10,07% ja työntö 1,78 %. 16'-äänikerrassa tilanne oli toinen. Siinä vetoäänet nousivat 1,74 % ja työntöäänet 6,06 %. Kokonaisuudessaan tämä muutos on merkittävä.
  • Kun viritysmuutosta tutkitaan senttimääräisin muutoksin, monet äänet nousivat noin sentin (puolisävelasekeleen sadasosan), mutta kuitenkin eniten äänet nousivat matalissa äänissä ja korkeissa äänissä.

Tutkimustulokset olivat hieman yllättävät, sillä en itse odottanut näin isoja muutoksia. Miksi muutoksia sitten tuli? Se olisi toisen tutkimuksen aihe. Nythän tämä oli tällainen kotivaratutkimus, minkä tulosta voidaan pitää suuntaa antavana, mutta jatkossa testit pitäisi olla labolatorio-olosuhteissa tehtyjä. Muutokset pitäisi mitata hertseissä, ei senteissä, joka tällä kertaa valittiin helpomman ymmärrettävyyden vuoksi. Joka tapauksessa mahdollisia syitä äänenvärin kirkastumiseen voivat olla esimerkiksi nahkaisten venttiilien "aktivoituminen", löysentyminen.

Ainakin yksi johtopäätös voidaan kuitenkin tehdä. Epävireistä soitinta kannattaa soittaa enne virittämistä. Tällöin muutos on jo sisäänajettu ennen viritystyötä, jonka jälkeen viritys todennäköisesti pysyy paikallaan paremmin.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!