Weltmeister Consonan rakenteesta ja äänensävystä

[Ojiek]

Minulla on saksassa ystävä joka omistaa usempia harmonikkoja, mm otsikossa mainitun Welmmeister
Consonan ja tästä on monesti ollut keskustelua. Hän pitää tämän Consonan äänenlaadun aivan erinomaisena, verraten tätä jopa casotto harmonikkojen äänenlaatuun positiivisessa mielessä. Itse olen käsittänyt että ei Consona ole kuin tavallinen master-tyyppinen rakenne kielipenkeiltään ja äänikammioiltaan. En ole koskaan itse edes soittanut Consonalla, saatikka sitten avannut sitä.

Jos joku - luulisin esim. että Viljon käsien läpi huollossa on saattanut mennä tällainen Welmeister malli, niin haluaisin kuulla kommentin, onko tääs jotain erityistä jos nyt verrataan saman tehtaan... vaikkapa esim. Meteor malliin, joka myös omassa "kokoelmassani" on, tai muihin vastaaviin.

Minua on alkanut kiinnostaa k.o. malli kuin tämä taiatav haitarimuusikko useasti puhuu ja kehoittaa että
kannattaaisi tutustua ja kokeilla. Hän ei ole myymässä hatatariaan, joten mainospuheesta ei ole kyse.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Consonaa on tehty kai 1960 ja 1970 luvulla. Ja hän sanookin että tuota hänen Consonaa on monikin halunnut ostaa, mutta se on viimeinen hänen haitareistaan jonka hän myisi. Vasta hän myi mm. italialisen Exelsiorinsa, todeten että sen sointi ei vastaa Consonan ääntä, ja siksi Exelsior jäi häneltä hyvin vähälle käytölle. Onko Consonassa jotenkin joku erityyppinen äänikammio kuin muissa "meistereissä" tai vastaavissa master malleissa. Joskus näistä kuulee puhuttavan että nuo olisi "puolicasottoja".  Olisin kiinnostunut kuulemaan jos jollakin on kokemusta tästä mallista ja ihan niin että tuntee rakenteen ja on verrannut itselleen sen ääntä. Saksanmaalta noita vielä on hyviäkin käytettyjä mahdollisuus löytää - ja ihan oikeasti tuo malli on alkanut kiinnostaa, mutta eihän niitä juuri täällä käsiinsä saa.  Huoltoja tekvät mestarit näitä kuitenkin on varmaan joskus käsitelleet.  Kiitän etukäteen jo jos kokemusta on jollakin - mikä on mielipide. Itse on ole oikein koskaan osannut korkealle arvostaa Weltmeisterin muita malleja - Supita on luonnollisesti omaa luokkaansa, mutta niin on hinnatkin.

[Pete85]

Oma mielipiteeni - vaikkei suoranaisesti otsikkoon liitykkään - on, että maestro-harmonikan ääni peittoaa lähes poikkeuksetta cassotton äänet. Jos valittavana olisi samalta valmistajalta maestro tai cassotto, ei valinta tuottaisi tuskaa ainakaan minun kohdalla.

Mielestäni cassottojen ääni on kuin soitin olisi tukossa tai se ei saisi ilmaa.

Tämä on vain minun mielipide 

[Viljo]

Näitä Weltmeistereita / Harmonoita ei kauheasti kyllä ole ollut työpöydällä. Täällä on vähän erilaiset markkinat kuin Saksassa. En osaa siis suoraan sanoa tuohon rakennekysymykseen mitään.

Aihe on kuitenkin mielenkiintoinen. Harmonikan äänestähän on tehty aika paljon tutkimuksia ja yksi tuloksista on, että se ääni, mistä tykätään on kulttuurisidonnaista. Tämä pätee erityisesti tremolon määrään. Subjektiiviset mieltymykset, soitto-ohjelmisto yms. tekijät vaikuttavat myös siihen, mitä soundia pitää parhaana (tai minkälaista harmonikkaa pitää parhaana). Olisiko cassotto parempi kuin pintaäänikertaiset soittimet tai toisin päin? Miksi vaikkapa tirolilaisessa harmonikkakulttuurissa on juuri tietynlaiset soittimet käytössä?

Halpisharmonikkoja mollataan usein, mutta täytyy sanoa, että kyllä niissä joskus on mielettömän hyväsoundisia yksilöitä. Koneistoissa tai yksityiskohdissa on usein parannettavaa, mutta soundit voivat olla yllättävän hyvät.

[Ojiek]

Kiitos Viljo, noinhan se menee. Jos täällä soittaa vaikka soolona ranskalistyyppisellä musettovirityksellä, saa pian huomautuksen että mene viemään kurttusi viritettäväksi. Itse pidän musetto tyyppisestä virityksestä kun kotona soittelen, - posukassahan se sovellu,- mutta kotiviraitakin on usein kiusannut se että tremoloa
on reippaasti, kuten on yhdessä Hollannista ostamassani Paolo sopraanissani.
Henkilökohtainen maku, se on musiikissakin "kuulijan korvassa" - siinä kuin soittajankin. Tuosta Consonasta olen saanut käsityksen että  siinä olisi kielipenkit tavanomaisesti, mutta joidenkin penkkien alla olisi jonkimmoinen välikammio, joka tavallaan pehmittää äänen. Mutta en ole siitä kuusalla tarkemmin.

Onhan muutenkin rakenteen ja materiaalin perusteella syntyvää äänieroa, kuten esimerkiksi Horch (kuva) jollinen minulla on yhteneä noista Itä-Saksan pelistä. Sen sointi on paljon pehmeämpi, ja minun korvaani kauniimpi kuin esim. missään muussa Saksan haitarissa. Mutta se on minun mielipiteeni, ja ei varmaankaan voi väittää että kaikki haluaisi sellaisen soinnin.  Itse pidän että se on "fiksuin"  DDR pelistäni. Supitaa minulla ei ole, ja pidän sen aivan omaan luokkaansa kuuluvana jota ei tässä näin voi, eikä saa verrata. Kiitos Viljo mielipiteestäsi !

[Teme]

Näyttää tuommoinen Consona olevan myynnissä Nissisen Eerolla

http://www.harmonikkamyynti.fi/kaytetyt-harmonikat/pianoharmonikat/weltmeister-consona-p-548.html

[Ojiek]

Niin kyllä mielipiteitä riittää, kaiken tyyppisten harmonikkojen puolesta ja vastaan, on kulttuurihistoriallista asennettä mutta sitten on myös sitä että jos vaikka on sattunut käsiin jonkin valmistajan ( koskee ehkä eniten entisen DDR alueen soittimia) heikko yksilö soinniltaan tai teknisiltä ominaisuuksislta - se yleistetään kaikkeen em.
tehtaan rakebnteeseen . Näilläkin sivuilla on paljon "ala-arvoiseksi" julistusta mm DDR Firotti merkillä olevista haitareista. Minulla on C-kahvalla  mm Crusianelli,  Exlesior ja Firotti Eroica, kaikki hyvässä virityksessä.  Grusianelli soi "kirkkaasti" suht. suora viritys, Ecelsiorista löytyy saoundia ja hitusen musettoa, mutta sitten todella hienoääninen pehmeästi soiva Firotti, joka viime aikiona on useimmin on päässyt polvelle, Eroja on, mutta, mutta mikä näistä on huonoin ja mikä parhain - se on ainakin minun vaikea sanoa. Jos pelit purettais, silloin joku jo varmasti voisi teknisin perustein sanoa selviäkin eroja. Mutta näin sen soittjan tarpeen mukaan, kohdistettuna tiettyihin musiikki tyyleihin - kaikella on paikkansa!

[Teme]

Mielenkiinnosta aloin googlailla Consonaa enemmänkin, tutkiakseni tuota rakenteellista puolta. Selvisi että Consonaan on tehty perinteisestä cassotosta poikkeava cassottokuilu. Kielipenkit ovat samalla tavoin kuin maestromalleissa, cassottokuilu on tehty häkin ja välipohjan väliin. Liitteenä olevassa kuvassa 1 ylimpänä on kuva jossa cassottokuilu on paikallaan, keskimmäisessä kuvassa kuilun muodostava levy on otettu pois ja alimmassa kuvassa on tuo levy. Kuilun mitat ovat vastaavat kuin perinteisissä cassotoissa. Rakenne on siis paljon yksinkertaisempi kuin perinteisissä cassotoissa ja myös virittäjän kannalta helpompi kun virittäessä kielipenkkejä ei välttämättä tarvitse irrottaa. Löysin nestistä myös historiatietoa tälle Weltmeisterin cassottoratkaisulle, idean keksi Gotthard Richter vuonna 1968.

Noin muuten mitä löysin rakenteellisia kuvia Consona-malleista, sitä näyttää olevan tehty erilaisilla materiaaleilla. Diskantin kielipenkit ilmeisesti kaikissa puisia (kuva 2), mutta bassopään kielipenkkejä löytyy sekä puisia että muovisia (kuva 3: puiset 120 bassonappia, muoviset 96 nappia). En tiedä sitten onko esim. materiaalierot laitteen valmistusajankohdasta riippuvaisia vai tuosta bassonappien määrästä. Bassokoneistossa oli ainakin kaikkien löytämieni kuvien perusteella käytetty muovia (kuva 4).

[Teme]

Niin kyllä mielipiteitä riittää, kaiken tyyppisten harmonikkojen puolesta ja vastaan. Eroja on, mutta, mutta mikä näistä on huonoin ja mikä parhain - se on ainakin minun vaikea sanoa. Jos pelit purettais, silloin joku jo varmasti voisi teknisin perustein sanoa selviäkin eroja. Mutta näin sen soittjan tarpeen mukaan, kohdistettuna tiettyihin musiikki tyyleihin - kaikella on paikkansa!

Samaa mieltä Ojiekin kanssa. Soittajan kannalta katsottuna soittajan mieltymykset ja soittotaito varmasti vaikuttavat. Olen itsekin testannut saksalaisia jotka ovat ääniltään tosi hyviä ja soittotuntumaltaan myös, eivätkö ole edes ilmaa kuluttaneet sen enempää kuin perus italo. Mutta on sitten toki niitä vastakohtiakin tullut testattua ja ne oli kyllä karmeita soittaa. Jos löytää hyvän yksilön mikä miellyttää, niin niin kauan kun se teknisesti toimii eikä tarvitse huoltaa niin ihan hyviä soittopelejä.

Harmonikkahuoltajan kannalta asia on ehkä yksiselitteisempi ja ymmärrän kyllä miksi monet heistä kiroavat nuo ns. halvemmat saksalaiset.

[Viljo]

Äänestä ja sen paremmuudesta ollaankin joskus taannoisina vuosina väitelty täällä foorumilla aika paljonkin. Pohdin, että laittaisin tänne äänestyksen pystyyn omalta osaltani. Olen nyt tässä käsityömestaritutkinnon ohessa syventynyt kielipenkin rakenteeseen ja siihen, miten erilaiset tekniset ratkaisut vaikuttavat äänen väriin ja kielen toimintaan (syttymisherkkyys). Itse keskityn siis yksittäisiin ääniin, en niinkään vaikka subjektiiviseen tremolon tuntuun. Viikossa ehdin tehdä vajaa 1000 mittausta. Ensi viikolla pitää jatkaa, kun pääsee asiassa syvemmälle ja syvemmälle.

[Teme]

Mielenkiintoista Viljo. 1000 mittausta viikossa, kuulostaa hurjalta määrältä. Mitä kaikkea niistä mittaat tai mitä tietoja otat ylös? Saadaanko sivustolle johonkin tuloksia?

[Viljo]

Ei tuo mittausmäärä ole loppujen lopuksi kauhean iso. 20-30 mittauksen ottamiseen menee pari minuuttia, mutta sitten arvojen nappaaminen ääniraidalta on se työläs osuus.

Toistaiseksi olen mitannut siis kielen syttymisherkkyyttä ajassa ja äänen väriä spektrillä (ja kuunnellen). Spektrillä näen siis miten voimakkaat yläsävelsarjat ovat milläkin taajuudella. Tästä voi päätellä äänen väriin liittyviä asioita. Tuohon aikaan ja värii  vaikuttaa kielikanavan muoto ja tilavuus. Pinnoitus myös, mutta en ole vielä niin pitkällä nöissä testeissä. En lähde nyt tähän laittamaan sen enempää tuloksia, sillä työ on kesken. Mutta monet oletukseni on saanut myös kokeellisen (matematiikkaa noudattavan) vastauksen.