Maahantuonti

[Pepelis]

Selailin tänään nettiä tarkoituksena löytää Suomeen maahantuojan omaavat haitarimerkit. Olenko niin huono googlettaja, vai eikö enää uutta haitaria pääse Suomessa kaupasta ostamaan muita kuin Bugari, Giulietti ja Pigini-Pihlajamaa? Sittenhän on se yksi postimyyntiliike, jonka nimi alkaa T-kirjaimella 😉

[poikkikulma]

Minua on aina harmittanut se ettei täälä kotimaassa enää tehdä haitareita , laatu oli aikoinaan maailman parasta Kouvolassa mutta niin se vain lopetettiin :-(  Nykyään saa vain noita huopatossu pukareita millä ei mitään tee Kouvolalaiset ovat on yhä korkealla  eikä ne siittä huonone sanoopi :-)
Mauno   

[Pepelis]

Olisiko näillä seikoilla yhteys? Kotimaiset harmonikanvalmistajat ovat lopettaneet vuosien kuluessa yksi toisensa jälkeen myyntimäärän vähetessä alle kannattavan tuotantorajan ja nyt näyttää suuntaus jatkuvan ulkomaisten merkkien maahantuonnin kohdalla. Vaikuttaako suomalaisten oma näppäinjärjestelmä tehtaiden haluun tuottaa riittävän pieniä sarjoja riittävän järkevään lisähintaan Suomen pienille markkinoille siihen, että tuonti on ksekittynyt vain suosituimpiin merkkeihin? Ja mikä lopulta on ratkaissut näiden merkkien suosion? Ylivertainen laatu, onnistunut markkinointi, kelvollisen laadun ja suht järkevän hinnan suhde, vai mikä? Olen itse siinä iässä, ettei minuun henkilökohtaisesti enää vaikuta malliston rajallisuus, mutta uutta nuorta polvea on nousemassa. Olisiko ratkaisu kuitenkin siirtymisessä läyttämään eurooppalaista järjestelmää? Enkä nyt yritäkään arvottaa paremmuusjärjestystä, ajattelen vain pragmaattisesti.

[ftamt]

Minusta eri näppäinjärjestelmien valmistus ei vaikuta kustannuksiin, koska 5-rivisen diskanttikoneisto on aivan sama. Näppäimien ja kielien järjestys vain on erilainen. Vasta jälkeenpäin järjestelmän vaihtaminen tulee kalliimmaksi. Sen sijaan suurempi hintaan vaikuttava tekijä on näppäinharmonikan ja pianoharmonikan ero. Pianokoskettimisto on yksinkertaisempi koneistoltaan ja on siksi halvempi rakentaa. Harmonikansoiton suosio on kulta-ajoista laskenut ja siksi kilpailussa vahvimmat tehtaat ovat jääneet henkiin. Harmonikkatehtaiden omistajat ovat olleet suurimmaksi osaksi perheyrityksiä. Monesti syynä lopettamiseen on ollut se, että perheestä ei ole löytynyt jatkajaa.
Toivo

[Giulietti]

Näinhän tuo on, kuten Toivo tuossa edellä jo sanoo. Harmonikan suosio on maailmanlaajuisesti laskenut ja sen takia monet tehtaat ovat lopettaneet toimintansa tai yhdistyneet toisiin merkkeihin. Eiköhän noista suomeen tuotavista soittimista ja mallistosta jokainen kuitenkin löydä sopivan soittimen, niin paljon valinnanvaraa kuitenkin on.

Järjestelmällä ei ole merkitystä noihin kustannuksiin joten sen takia meidän ei kannata omaa järjestelmäämme alkaa vaihtamaan, yhtä kallis se eurooppalainen näppäinjärjestelmä on valmistaa kuin ns. suomalainenkin. Se, tässäkin keskustelutjussa esitetty väite, että Kouvolan harmonikat olisivat olleet maailman parasta on taas melko suurta kotiinpäinvetoa. Yhtä laadukkaita nuo Kouvolan harmonikkatehtaan soittimet olivat kuin parhaat italialaiset, eivät nyt kuitenkaan sen erikoisempia. Omat vikansa ja huonot puolensa niissäkin on, kuten kaikissa merkeissä.

[Pepelis]

En varsinaisesti tarkoittanutkaan sitä, että suomalaisen järjestelmän rakentamiskustannukset olisivat suuremmat kuin eurooppalaisenkaan, vaan sitä, että kun iso tehdas tekee esimerkiksi 1000 kpl sarjoissa haitareita, aiheuttaa yksi 50 kpl sarja siinä välissä väistämättä järjestelykustannuksia ihan jo henkilökunnan suuremman tarkkaavaisuuden vastimuksesta. Ja sitä, että millä lisähinnalla tehdas suostuu tekemään näitä piensarjoja muun tuotantonsa välissä.
En toki usko, että järjestelmän vaihtaminen koskaan tulee tapahtumaan milöään mahtikäskyllä tai äänestykseen perustuvalla yhteisellä päätöksellä. Mutta uskon kyllä, että ennen pitkää tulee tapahtumaan soittimien hakua maan rajojen ulkopuolelta. Minulla on itsellänikin käsittelyssä yksi länsirajan takaa kulkeutunut Hagström.