Itämaista rakkautta ja Lasihelmiä

[La Melodiosa]

Hei ystävät hyvät!
Löytyisikö keneltäkään kyseisiä nuotteja, Itämaista rakkautta ja Lasihelmiä? Profiilista löytyy sp.osoite.
Kiittelen sitten erikseen jos nuotit löytyvät.

Samalla Hyvän Juhannuksen toivotukset kaikille!

La Melodiosa

[JuhaPalo]

Hei!
Löytyi molemmat,mutta en löytänyt sähköpostiosoitetta,tai en osaa käyttää tätä Foorumin systeemiä.
Pistä SP-osoite Yksityisesti minun G-mailiin niin sieltä kautta voin laittaa ne.
tv. JuhaPalo

[Jambalaya]

Äläkä soita Itämaista rakkautta väärin, niinkuin valitettavasti monessa nuotissa on heti alussa se itämainen tunnelma pilattu. Se kohta, missä seuraavaan tahtiin asti yltävän pitkän nuotin jälkeen melodia lähtee nousemaan, on useasti Bb-nuotin eteen laitettu palautusmerkki, joka ei siihen kuulu!

[La Melodiosa]

Kiitän kaikkia nuotin lähettäneitä sekä soitto-ohjeen antajaa!
Soitannollista kesää kaikille!

Toivottaa La Melodiosa

[pianohessu]

Äläkä soita Itämaista rakkautta väärin, niinkuin valitettavasti monessa nuotissa on heti alussa se itämainen tunnelma pilattu. Se kohta, missä seuraavaan tahtiin asti yltävän pitkän nuotin jälkeen melodia lähtee nousemaan, on useasti Bb-nuotin eteen laitettu palautusmerkki, joka ei siihen kuulu!

Tämähän olikin mukava huomio.

Olen soittanut kyseistä teosta seuraavasti: Sävellaji Dm ja ensimmäinen ääni on a. Tästä melodia nousee b, c#, d, e, f, g#, f, e, joka taas on pitkä ääni. Jotenkin tuee skalmeija mieleeni.

Toivottavasti osasin selittää asian edes ymmärrettävästi, oikeinhan se ei edes voi mennä

[pietrodeiro]

Jaa, mikäpä on sitten se oikea – alkuperäinenkö? Tähän Itämaiseen tangoon on moni (haitari) sovittaja (kuten Ahvenainen, Viljanen... etc.) halunnut puumerkkinsä ja eri sovitusversioissa on useita kohtia jotka ovat merkitty eri lailla.

[htoyryla]

Hmmm. Tuo "Bb-nuotin eteen laitettu palautusmerkki, joka ei siihen kuulu" ei ihan avaudu kun ei tiedä missä sävellajissa mennään. Olettaisin että itämainen sävy syntyy ylinousevasta sekunnista, kuten bb - cis edellä olevissa esimerkeissä, jotka menevät d-mollissa. Ja d-mollissa tosiaan palautusmerkki bb:ss' johtaa tavalliseen suureen sekuntiin.

Kultaisessa laulukirjassa taas kappale menee c-mollissa, pitkä nuotti on G josta noustaan a - h - c, eli as:ssa ja bb:ssa on palautusmerkit, mikä on tavanomainen sävelkulku täälläpäin. Mutta jos siinä käyttää palautusmerkkiä vain bb:ssä, mennään as - h - c  missä on se itämainen sävy. Eli kun sävellaji vaihtui, niin tarvittiinkin se palautusmerkki juuri bb:hen.

Ja vielä toisaalta. Ainakin klesmerissä, jossa käytetään paljon ylinousevaa sekuntia, sitä ei kuitenkaan aina käytetä. Sama sävelkulku saattaa kappaleen alkupuolellla mennä ilman "itämaista sävyä" ja sitten vähän myöhemmin "itämaisesti".

[maestro]

Jaa, mikäpä on sitten se oikea – alkuperäinenkö? Tähän Itämaiseen tangoon on moni (haitari) sovittaja (kuten Ahvenainen, Viljanen... etc.) halunnut puumerkkinsä ja eri sovitusversioissa on useita kohtia jotka ovat merkitty eri lailla.

Ohessa kuva eräästä saksalaisesta harmonikkasovituksesta joka on vuodelta 1934. Kyllä minulla pitäisi löytyä myös tuo alkuperäinenkin mutta en nyt ehdi penkomaan laatikoita. Muistelen kyllä että se olisi jopa vuodelta 1928 ja aika lähellä tätä saksalaissovitusta.

Mielenkiintoisen näköinen kaksiääninen sovitus,liekkö koko vihko ?? Ja kenties myytävänä???

[ftamt]

Jaa, mikäpä on sitten se oikea – alkuperäinenkö? Tähän Itämaiseen tangoon on moni (haitari) sovittaja (kuten Ahvenainen, Viljanen... etc.) halunnut puumerkkinsä ja eri sovitusversioissa on useita kohtia jotka ovat merkitty eri lailla.

Ohessa kuva eräästä saksalaisesta harmonikkasovituksesta joka on vuodelta 1934. Kyllä minulla pitäisi löytyä myös tuo alkuperäinenkin mutta en nyt ehdi penkomaan laatikoita. Muistelen kyllä että se olisi jopa vuodelta 1928 ja aika lähellä tätä saksalaissovitusta.

Uskoisin, että Georg Malmsten ja Dallapé käyttivät 1930-luvun levytyksessään saksalaista sovitusta. Tuo levytys on hieno, koska sitä ei ole menty liiaksi sorkkimaan, kuten suomalaisilla haitaristeilla on monesti tapana tehdä. Kappale menettää paljon luonnettaan, jos siihen lykätään outoja sointuja.
Toivo

[Maniskamies]

"Jaa, mikäpä on sitten se oikea – alkuperäinenkö?"

Hyvä kysymys!

Kyseinen
Akacos ut
Itämaista rakkautta
L'amour oriental
tai millä nimellä sen tunnemmekaan

säv. Leopold Bohuslav  tai
        Tobor Kalmar-Ferenc Gati  tai
romanialainen kansansävelmä  tai
unkarinmustalaisten sävelmä Akacos ut (Youtube:ssa lukuisia hyviä tulkintoja)

suom. sanat Martti Jäppilä

Maniskamiehen suosikkina nyt Julia Bisak  - Akacos ut

https://www.youtube.com/watch?v=xie1pfsqbCo

[Maniskamies]

Romanialaisen kansanlaulun puolesta kertoo nauhoitus vuodelta 1915:


http://gramofononline.hu/440855464/rumanisches_volkslied

[Jambalaya]

Molliasteikoista löytyy monenlaista versiota.
On luonnollista, harmonista, melodista ja unkarilaista (mustalais)mollia. Viimemainitussa on korotettu 4. ja 7. sävel. Asteikosta löytyy kaksi puolitoistasävelaskelta.
Asteikko menee siis D-mollissa D, E, F, G#, A, Bb ja C#.

Annetussa linkissä, jossa kappaleen nimi on Akacos ut lauletaan juuri tällä asteikolla. On muuten vaikea asteikko äkikseltään laulettavaksi. Youtubessa on monia esimerkkejä suomenkielistä levytyksistä, joka lauletaan käyttäen melodista mollia, jossa 6. ja 7. sävel on korotettu, jotka laulaja automaattisesti laulaa, ja joka taipuu sävelkorvaan paremmin. Provosoitukoon jotkut, mutta näin laulettuna tai soitettuna se on väärin esitetty.

Mitenhän saisi pietrodeirolta tuon kuvassa esitetyn sovituksen?

[htoyryla]

Molliasteikoista löytyy monenlaista versiota.
On luonnollista, harmonista, melodista ja unkarilaista (mustalais)mollia. Viimemainitussa on korotettu 4. ja 7. sävel. Asteikosta löytyy kaksi puolitoistasävelaskelta.
Asteikko menee siis D-mollissa D, E, F, G#, A, Bb ja C#.

Itä-Euroopassa on käytetty muitakin mollinoloisia skaaloja tai moodeja, joukossa sellaisia joissa ylinouseva sekunti esiintyy vain yhden kerran per oktaavi.

Lähinnä kirjoitin kommenttini, en keskustellakseni skaaloista, vaan siksi, kun itseltäni löytynyt nuotti meni juuri c-mollissa, ja mielestäni bb siinä nimenomaan tarvitsi sen palautusmerkin, piti sitten mielessäni päätellä missä lopulta mennään ja tulin kirjoittaneeksi sen tähän

PS. Ei taida olla ainoa kappale jossa täällä on oiottu noissa intervalleissa. Yksikin itäjuutalainen sävelmä levytettiin täällä nimellä Abu Hassanin vaimot, siinä muistaakseni myös pienennetään noita sekunteja.

[pietrodeiro]

Valitettavasti en myy näitä erikoisempia tai muuten harvinaisempia sediltäni saatuja vihkoja. Tämä vihko on alkujaan Prahasta ja sen on tekstien mukaan lahjoittanut sedälleni joku saksalainen "asevelihaitaristi" vuonna 1944.

[Maniskamies]

Entäpä sitten tällainen Akacos ut - huom. 3/4-merkintä!


https://www.scribd.com/doc/215913746/AKACOS-UT-1-OLDAL

[htoyryla]

Entäpä sitten tällainen Akacos ut - huom. 3/4-merkintä!
https://www.scribd.com/doc/215913746/AKACOS-UT-1-OLDAL

Kiinnostava löydös... voisi olla niinkin että tämä on alkuperäinen ja mustalaissoittajat ovat sitten lisänneet siihen ne ylinousevat sekunnit. Vastaavaa on tapahtunut juutalaisten soittajien kohdalla: ovat kuulleet "tavallisen" sävelmän ja lisänneet siihen oman "itämaisen" sävynsä.

Tämmöinen löytyi https://www.youtube.com/watch?v=7qyHvjOZHkg, ei kuulosta itämaiselta mutta hyvinkin unkarilaiselta.

PS. nyt vasta katsoin tuota nuottia pitemmälle ja huomasin että siinä nimenomaan vain alussa mennään melodisessa mollissa, sitten vastaava myöhemmin mustalaismollissa (ihan niinkuin Kultaisessa laulukirjassakin). Niinkuin jo aiemmin kirjoitin, niin vastaavanlaiseen ilmiöön olen törmännyt myös itäjuutalaisissa sävelmissä.