Suomen Harmonikkaliitto

VENTILLIN TAKAPYRÄHDYS

Aloittaja pianohessu, 25-03-2020, 06:14:07

« edellinen - seuraava »

pianohessu

"Nää on niitä henkimailman asioita."

Noin juuri kuulin eräältä harmonikanvirittäjältä keskustellessamme joskus nahkojen toimivuudesta.

Hankin syksyllä neliäänikertaisen Weltmeisterin ja olen kokastellut sitä saadakseni kesäteatteriin sadeilmasoittimen. Paljon on ollut ja paljon vielä on ns. pikkuvikoja, mutta eräs erikoinen piirre pani minut kysymään asiaa täältä.

Matalien äänien nahkat pitävät jonkinverran ääntä ja nimenomaan kun vaihdetaan vetopalkeesta työntöpalkeeksi. Panin kielipenkin "virityspenkkiin" ja kokeilin samaa. Ventilli avautuu hyvin ja kun suunta vaihtuu - eli sen pitäisi sulkeutua - nahkan kärki tekee melkoisen edestakaisen liikkeen aiheuttaen äänen. Liike on niin nopea ettei sitä yksityiskohtaisesti näe, mutta vaikuttaa siltä että "tukimuovin" yli tuleva kärki lepattaa oikein reilusti.

Auttaako muovin pidentäminen? Oletteko törmänneet vastaavaan henkimaailman asiaan? Onko Weltmeister ollut ulkoavaruudessa?

No, leikki leikkinä, mutta tahtoisinpa tietää mistä moinen lepattelu johtuu?

Viljo

Vai onko normaalin rajoissa? Venttiileistä tulee aina pieni ääni, jota ei saa pois.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

pianohessu

Ei mielestäni ole "sallituissa rajoissa", eikä noissa muissa vetopeleissä sellaista elämää ole. Sitä ihmettelen että kun ventilli ensin sulkeutuu mutta sen jälkeen siihen iskee flutteri joka kyllä vaimenee alle sekunnissa. Nyt olisi video poikaa ja yritänkin sitä kunhan vaimo saapuu töistänsä. Minullahan ei sellaisia värkkejä ole. Eri asia, saanko sitä millään sitten tänne. Luultavasti en?

Odotellaan, jos joku olisi nähnyt samanlaisen ilmiön.

Pepelis

Olen ihmetellyt samanlaista ilmiötä. Olen kyllä omassa pikku päässäni ollut huomaavinani, että tuo läpätys tapahtuisi enempi pienellä paineella, mutta ainakin kuvittelen kuulevani sen myös sen soivan kielen soinnissa. Se ilmiö tuntuu olevan satunnaisesti muutamissa nahkoissa suunnilleen keskiäänistä matalampiin päin. Siihen en osaa nyt sanoa, onko tätä esiintynyt vain niissä nahkoissa, joissa on tuo tuki, joko jousi tai muovi. Olen muutamia nahkoja vaihtanut ja se on kyllä poistanut ongelman.

Viljo

Tää on kyllä sellainen, että pitäis nähdä, mutta mikäli tuo esiintyy vain tietyssä (kohtalaisen alhaisessa) painealueessa, niin silloin venttiili on todennäköisesti liian tiukalla. Löysää jousitusta vähän. Kärjen osalta ei tarvita jousitusta, sillä nahkan taipuessa kärki on aivan staattinen. Se ei siis taivu, vaan nahkan keski- ja alaossa taipuvat.

Olen kyllä myös törmännyt sellaisiin bassokieliin, joista tätä efektiä ei saa pois sitten millään.
Otsa kurttuun ja kädet hanuriin!

ftamt

Tätä ongelmaa on ollut usein matalissa kielissä. Vika on liian kovassa kielinahassa. Ongelma häviää, kun käyttää paksumpia ja pehmeämpiä nahkoja. Ne ovat veltompia, mutta hyvä tuki selkäpuolella painaa nahan tiiviisti laatan pintaan pitäen ne suorassa. Tällaisia ei löydy Italiasta vaan Saksasta. Olen löytänyt Suomesta nahkaliikkeistä vuotia, jotka ovat sopineet myös tähän tarkoitukseen. Nahan valkkauksessa pitää olla kokemusta ja aina ei sopivan jäykkiä nahkavuotia löydy. Joka tapauksessa ne tarvitsevat jäykemmät selkätuet, kuin ohuet Italiasta saatavat metallisuikaleet. Jos on säästynyt vanhoja röntgenkuvia, niin niistä saa erinomaisia selkätukia. Ainakin joissakin venäläisissä haitareissa on käytetty filmiä pehmeiden nahkojen tukena. Se noissa turistipeleissä onkin hyvää, että niistä saa paksumpia pehmeitä kielinahkoja matalampiin  kieliin. Laitoin sellaiset 30 vuotta sitten omaan Kouvolan kukkamalli romopianooni ja äänettömästi pelaa edelleen.
Toivo 

pianohessu

No, niin! Kiitokset hyvistä neuvoista. Vaihdoin tarpeellisen määrän ventillejä ja panin vielä muovijousetkin. Jousimateriaali on vahvempaa kuin rtg -filmi ja niistä tuli ehkä liian voimalliset, mutta se läpätysvaiva ainakin väheni.

Mikäli joku kysyy mielipidettäni uuden auton hankintaan, avioliittoon, osakesijoittamiseen, työpaikan vaihtamiseen tai kalaonneen, voin lämpimästi suositella Vapaalehdykkä -sivuston kysymys- ja vastausosastoa. Siellä kyllä tiedetään kaikki.