Merkinnät kielilaatoissa

[mahu]

Sain käsiini vanhan 2-rivisen haitarin merkkiä "Suomi"
Haitarissa on jokaisessa kielilaatassa jonku eläimen kengurun yms. kuva. Kuva on siis lyöty jollain alumiiniin.
Onko kellään tietoa mitä eläin voisi olla kyseessä ja mitä se tarkoittaa?

[Viljo]

Vai oliskohan kruunu? Saatko kuvan näytille?

[mahu]

Liitteenä kuva

[Viljo]

No enpä ole ennen metsäkaurista ennen nähnyt tuollaisessa paikassa. Hyvin selkeä leima, mikä ei aina ole itsestään selvyys. En pysty sanomaan mikä tehdas näitä on tehnyt. Peli on kuitenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä saksalainen.

Merkeillä on kaksi tarkoitusta. 1) Kielilaatat pysyvät oikein päin huoltojen yhteydessä sekä 2) valmistajan tunnistaminen. Italialaiset tehtaat laittavat pääosin nykyään kaikkiin kielisarjoihin omat nimensä tai tehtaan logon, jotta ne pystytään tunnistamaan jälkikäteen.

Toistaiseksi kaikki tuntemani kielet (venäläiset ja kiinalaiset kielet poissulkien) pitkällä kulmaviivalla tai usealla kulmaviivalla ovat italialaisia. Kaikki muut merkinnät ympyrästä neliöön ja T-kirjaimesta kruunuun (ja vielä tämä metsäkauris) ovat kaikki peräisin Saksasta. Ainakin Metsäkauriin osalta Saksa on hyvin todennäköinen alue. Pitäisi ehkä pikemminkin puhua saksankielisistä alueista, sillä Wienissähän on ymmärtääkseni ollut aika runsasta harmonikkateollisuutta 1900-luvun alussa.

Jos saan soittimesta kuvan, niin se saattaisi löytyä jostain vanhasta katalogista... Pääosin vaikuttaa siltä, että nämä Suomesta löytyvät saksalaiset pelit ovat 1920-luvulta. Mikäli viritykset on tehty sointupuhtaiksi, niin sitten menee 1920-luvun alkupuolelle. Näin veikkaan, sillä 1920-luvun lopussa alkoi tulla kromaattisia harmonikkoja ja nämä alkoivat pikku hiljaa muuttaa virityskäytänteitä. Viritystaso näissä 1910-1920-lukujen peleissä ovat noin 430-435 Hz.

[Viljo]

Ei niitä viiruja kielilaattoihin tehdä koneellisesti vielä tänä päivänäkään. Ei ainakaan minun kokemukseni perusteella. Kielilaatta asetetaan telineeseen ja telineen yhtä sivua vasten sitten puukolla / ohuella veitsellä tehdään viisto.

[Hannu S]

Osaako Viljo /Toivo tai joku kertoa, voiko kielipenkissä olevista merkinnöistä päätellä kielten valmistajaa. Esim. Kouvolan pelissä, jos kielipenkissä lukee "Osakeyhtiö Harmonikka" sekä tehtaan leima. Kertooko se vain kielipenkin valmistajasta? Mielestäni kielipenkin merkinnät eivät kerro Kouvolan soittimissa itse kielistä mitään, mutta miten on muiden valmistajien osalta? Ohessa pari kuvaa kahden Kouvolan kravatin kielistä, joissa kielipenkkien merkinnät ovat samat, mutta kielet ovat erit ja molemmat ovat alkuperäiset. Toiset kielet pystyy päättelemään italialaisiksi, mutta toisista kielistä on vaikea sanoa ovatko Dixie tai jotkut muut saksalaiset?
Taavi Kaplaksen Suomen Soitin Oy:n harmonikan kielipenkeissä vuodelta 1937  lukee "Konsertto", pystyykö siitä päättelemään itse kielien varmistajaa?

[ftamt]

Dixi on pitkittäin hiottu ja kolmesta kohtaa lyöty niitin kanta. Suomalaiset tehtaat käyttivät ennen sotia paljonkin saksalaisia Dixejä. Noin 1938 alettiin käyttää myös italialaisia kieliä.
Kouvolassa ja Suomen Soittimella tehtiin myös itse kieliä. Suomen Soittimen kieliä laitettiin juuri konsertti-malleihin. Ne kielet näyttävät kotitekoisilta, mutta soivat hyvin. On muistaak-
seni päältä pitkittäin hiottu. Konsertti kielet olivat Suomen Soittimen mainoksen mukaan italialaisia kalliimmat. Minulla ei ole tietoa mistä Kouvola ja Viipuri italialaiset kielensä hankki.
Useimmat sarjat ovat duralium kovalaatoilla. Laatat ovat Dixejä harmaammat.
Toivo

[mahu]

Tässä kuva

[Teme]

Toistaiseksi kaikki tuntemani kielet (venäläiset ja kiinalaiset kielet poissulkien) pitkällä kulmaviivalla tai usealla kulmaviivalla ovat italialaisia.

Onko kulmaviivojen määrällä jokin laatua kuvaava merkitys? Eräässä soittimessa lukee soittimen selkäpuolella Voce a mano, soittimen sisällä ei kuitenkaan kielten valmistajasta ole mitään merkintää missään. Kielet on niitattu käsin ja kielilaatoissa on kolme kulmaviivaa.

[pietrodeiro]

Taitaa olla myös viritystasoon liittyvä asia tuo laatan päällyspuolen kulmaviirujen lukumäärä. Mielestäni ainakin noissa musette- ja kravattisoundipeleissä on eroteltu mm 8- jalkaisia valssiäänikertoja toisistaan kyseisellä tavalla, ehkäpä siksi että olisi helpompi asentaa oikeaan penkkiin oikeanlaiset kielet.

[usko]

Se on gemssin kuva, ja valmistaja Koch Trossingen. Hohneri myöhemmin osti kohhin.