Suomen Harmonikkaliitto

Oy Harmonikka virtaviiva H-malli

Aloittaja Teme, 04-08-2016, 00:11:34

« edellinen - seuraava »

Teme

Sain lisättyä harmonikkojeni määrää yhdellä, tällä kertaa oikein nostalgia-pelillä, vuoden -39 halpakulmalla. On sillä vaan ilo soitella ja ihastella vanhan ajan ääntä.

Äänestä heräsikin kysymys että mistä johtuu tuon ajan pelien niin erilainen ääni? Johtuuko se rakenteesta, materiaaleista vai mistä? Jos nyt vertaan tuota noihin muihin omiin maestro soittimiin (Excelsior, Curtini, Hagström) niin Kouvolalainen on selvästi kevyempi ja diskanttipuolen runko paljon matalampi (siis palkeen reunasta diskanttikahvan ulkoreunaan).

Toinen kysymys liittyy tuon ajan mallien bassorungon taustaan, miksi noissa siellä takana on se erivärinen kaistale (tuossa omassa esim. kultabrogadi)?

Nyt on haitareita 30, 50, 60, 70 ja 90-luvuilta. Vielä kun oppisi soittamaan  ;)
Weltmeister Supita, Paolo Soprani Professional Cassotto, Kouvolan Hopeahäkki casotto -79, Lasse Pihlajamaa Notes cassotto, Accordiola Camerano mussette, Kukkolan peli 50-luvulta, Sv Kujanen 50-luvulta, Joles Pelle Star -49

ftamt

#1
Se kaistale on isommasta levystä jäänyt hukkapala, joka hyödynnettiin nerokkaalla tavalla Kouvolan harmonikkatehtaalla. Näin toisen pelin päällystämisestä jääneet palat tulivat hyötykäyttöön ja olivat samalla koristeena takapuolella. Ääni johtuu hyvin ohuesta rakenteesta, käytetyistä puulajeista ja kielistä. Myös muut suomalaiset harmonikanvalmistajat suosivat tuohon aikaan ohutta rakennetta.
verrattuna italialaisiin peleihin. Tietysti 3-äänikertainen "valssiääni" kuulostaa paremmalta, kuin myöhemmissä soittimissa 2-äänikertainen. Viritys myös on tärkeä tekijä soinnissa.
Toivo