VUOTO

[pianohessu]

Onko tiedossa keinoa jolla vuodon saa paikallistettua?

Suhina kuuluu maskin alta, diskanttilaatikon yläosasta, mahdollisesti casottokuilusta, mutta vain mahdollisesti. Olen irrottanut rekisterikoneiston, avannut pelin, irrottanut cassotton kielipenkit, mutta mitään näkyvää en ole löytänyt. Valohoito ei paljastanut selvää reikää. Tuli mieleen tupakointi, mutta kun on ollut kaksikymmentä neljä vuotta ilman niin tuskin se enää oikein maistuisi. Se olisi luultavasti hyvä menetelmä, mutta onko mitään muuta, sanotaanko nyt terveellisempää keinoa?

[pietrodeiro]

Pienemmät vuodot ovat joskus aika hankalia haettavia ja tarkkaa vuotokohtaa voi olla vaikea paikallistaa pelkän suhinan perusteella. Savukonsti on tietenkin hyvä vaihtoehto ja saahan sitä savua syntymään muutenkin kuin sätkähommilla.

Onko vuoto siis pelkkää suhinaa vai tuleeko ääniä mukaan? Alkoiko vuoto äkkiä vai onko jatkunut pitemmän aikaa ja miten peliä on säilytetty (kylmän) talven aikana? Vikakohtien mahdollisuuksia kannattaisi ehkä ensin myös rajata poistamalla esim. kielipenkit ja tutkia siitä sitten pala kerrallaan eteenpäin.

Vuotokohtia voisi yrittää katsella vaikkapa seuraavista kohteista: välipohjan ja kopan reunaliitokset, diskanttiläpät ja niiden mahdollisesti kuoleentuneet jousivoimat, rekisterikoneistojen läpiviennit, kaareutuva välipohja tai liian kireälle kiristetyt kielipenkit, palkeen kulmat, reunanauhat sekä muut liitoskohdat tai kovettuneet vahat tai läppänahkat.

[pianohessu]

Olen avannut tämän pelin "kymmeniä kertoja" milloin mistäkin syystä. Bassopuolelle tein sokkanauloille uudet reiät ja asensin uudet tiivisteet. Nyt sitten rupesi kiusaamaan tämä diskantin vuoto. Yksi läppä näytti olevan aika täpärällä ja väänsin sen vähän parempaan asentoon.

Mikään ääni ei kohtuuvoimalla rupea paljetta painettaessa soimaan, joten ilmeisesti läpät ovat riittävän tiiviitä ja paikallaan. Avasin muuten tänä aamuna sen bassopuolen ja sain siitä jälleen roimasti vuotavan. Hyvä!!!

Sisäkalut näyttävät sangen hyviltä ja suorilta, en uskoisi siellä olevan mitään kovin ihmeellistä mutta tarkastellaan vielä kerran. Peli on Piginin tekemä, kolmisenkymmentä vuotta vanha, mutta minulle passeli. No, jaa virityksessä olisi aina jotakin viilattavaa, mutta eipä taida kannattaa...

Hanuria on säilytetty hyvin, ei siinä kosteus- tai pakkasvaurioita ole. Ajan saatossa olen välipohjien liitoksiin sulattanut vahaa.

Tuskin tähän kukaan mitään viisasten kiveä tarjoaa, on purettava ja koottava.

[mahu]

Aloita vaikka siitä että otat kielipenkit pois ja suljet esim. teipillä kaikki reiät välipohjassa. Huopa/nahka voi vähän hankaloittaa tiiveyttä mutta jotenki noin voisi saada rajattua läppien vuodot pois.

[Viljo]

Tämänikäisillä cassotoilla huopanahkojen vaihtaminen lopettaa vuodot pitkäksi aikaa. Vaikka onkin työläs juttu, niin kyllä se kannattaa tehdä. Toki yksittäisten vuotojen etsintä ja säätö on mahdollista, mutta joskus ne teettävät turhaa päänvaivaa verrattuna mahdolliseen tulokseen. Jos vaikka läppä on vinossa ja sen korjaa, niin vuoto ei välttämättä poistu, kun ilma-aukot ovat muotoutuneet nahkaan ja huopaan.

[pianohessu]

Painanpa ns. tuoreeseen muistiin antamanne ohjeet. Irrotin jo kaikki kielipenkit koska basson ja palkeen liitos pitää ensin saada kunnolliseksi. Vaikuttaa aivan kuin palje olisi  "epäsopiva"? On siinä sama sarjanumero kuin muissakin osissa, mutta silti siinä näyttäisi olevan jotakin jokelaa.

Ei tämä hanuri ole koskaan pullo ollutkaan, mutta sen verran tiiviiksi se pitää saada ettei soitto katkea palkeen suuntaa vaihtaessa ( kiinni =>auki). Maestrossa, joka on tiivis, ei tällaista vikaa ole ja sillä soitteleminen on huoletonta.

Leuhkuuttani en voi olla mainitsematta: Keski-Uusimaa -lehti josta löytyy hakusanalla "haitari mustilla koskettimilla" -niminen pikku juttu kuvan kera. Vaatimattomuuttani en nyt mainitse kuvan kohdetta.

[pianohessu]

Hei jätkät!

Mitäpä mieltä olette jos vetelisin lakkaa kurtun sisäosiin. Siis nimenomaan niihin osiin jotka ovat jo tehtaan toimesta käsitellyt. Onko soitinlakka sellulakkaa? Oliko se nyt niin päin ettei sen päälle voi lisätä kuin sellulakkaa, vai "voisko se olla, emmie muista toisiinpän"?

Tuli mieleen että sillä saattaisi saada tukituksi sellaisia rakoja voista lma juuri kulkee, mutta niitä ei näe. Mikäli "halkeama" on pitkä sitä on vaikea havaita koska se ei puhalla yhdestä paikasta. Mitään en ole havainnut, mutta varmuuden välttämisen ehkäisemiseksi...

Niin, Pietro Deiro kertoi että savua saa syntymään muutenkin kuin tupakoimalla. Lähes koko viime yön mietin asiaa, mutta kaikki lopputulokset olivat aika rajuja ja tulta ei kovin lähelle selluloidia kannata viedä. En keksinyt mitään hallittua tapaa siirtää sauhua lähelle harmonikkaa. Piippu olisi turvallinen, siitä voisi vedellä haikuja vaikka ulkona ja tulla sitten testisuitsutukselle sisälle.

[Viljo]

Vuotokohtien tutkimiseen voi käyttää esim. sahanpurua, perunajauhoa tai jos ei halua lisää väliaikaista putsattavaa, untuva- tai tekokuituhöyhentä. Mä en oo koskaan tarvinnut savua vuotokohtien etsimiseen.

[pietrodeiro]

Niin, kuten oheisista kuvista selviää niin kyllähän niillä kemian ja fysiikan labratunneilla oppi joskus jotain hyödyllistä - tai no useimmiten sitten jotain vähemmän hyödyllistä.

[Johan]

Vuotokohtien tutkimiseen voi käyttää esim. sahanpurua, perunajauhoa tai jos ei halua lisää väliaikaista putsattavaa, untuva- tai tekokuituhöyhentä. Mä en oo koskaan tarvinnut savua vuotokohtien etsimiseen.

Meillä oli aikoinaan käytössä oranssisavu savukanavien ja kattiloiden kaasupuolen tiiveystarkastuksissa, mutta kyllä se olisi aika raju konsti harmonikkaa ajatellen;-)

Johan

[Maniskamies]

Lainaus: "Meillä oli aikoinaan käytössä oranssisavu ..."


Ja tällä keinolla harmonikkakin pläjähtää disko- ja jytämusiikin soittimeksi Neurovisioiden valoshow-kilpailuissa ;-)