VENTILLIN MATERIAALI

[pianohessu]

Ensin pahoitteluni tuosta otsikosta, mutta jotenkin muistan että kielen venttiilinahkaa oltaisiin kutsuttu jossakin ventilliksi. Jos ei - anteeksi maalaisuuteni/kaupunkilaisuuteni (tarpeeton ylipyyhitään).

Ostin jo nahkaa kyseisiä venttiileitä varten mutta turhan vahvaa. Leikkelin sitä kun yhtäkkiä välähti mielessäni toinenkin materiaali: kumi. Onko kumia käytetty moisessa tarkoituksessa ja jos ei niin miksei? Varmaan sen käyttämättömyteen on selvä perustelu joka johtuu materiaalin sopimattomuudesta. Mutta miksi?

Taidan kuitenkin hankkia ohuempaa nahkaa. Tai kokeilla sitten teiltä salaa kumia

Ja lopuksi kehumiset. Valmistin kielivahaa nyt jo kolmannen kerran ja hyvinhän tuo kävi. Kaksi edellistä satsia ovat yli kolme vuotta vanhoja ja aikas kovaa on materiaali. Tähän satsiin panin
enemmän vahaa.

Samalla keksin eräänlaisen ikiliikkujan eli miten saada enemmän kuin antaa. Mittasin aineet gramman tarkkuudella ja sain tulokseksi 68g. Valmis vahakakku painoi 76g ja hartsin jäämät roskineen 1g. Liitynkö Newtonin ja Einsteinin joukkoon vai selviääkö asia ja minua verrataankin paroni von Münchhauseniin?

[ftamt]

Kielinahkoja pitäisi olla useampaa vahvuutta ja jäykkyyttä kielien mukaan. Isonpiin kieliin tulevat
vahvemmat jäykemmät nahat ja koko pienenee pieniä kieliä kohti. Vanhoista näkee hyvin mallin.
Parempi olisi käyttää kieliä varten tehtyjä nahkoja, sillä en ole ainakaan itse löytänyt Suomesta joka nahkakokoon sopivia vuotia. Kumia en suosittele ollenkaan, sillä se ei toimi toivotulla tavalla. Jotkut
kumilaadut kovettuvat koppuraksi vanhemmiten ja toiset sulavat ajan kanssa mustaksi velliksi. Näin
minulle kävi magnetofonin ja levysoittimen kumihihnojen kanssa. Oli työläs homma putsata "räkä"
vetopyörien välistä. Vielä pahempi olisi saada kielet puhtaaksi.
Toivo

[Jambalaya]

Kun asioit italialaisen kanssa käyttäen ventilli-sanaa, ei tarvita tulkkia.

[pianohessu]

Kumilla on tietysti ikänsä joka on lyhyempi kuin nahkalla - totta. Eipä tullut heti tuokaan mieleen. Muistan kyllä että lentoyhtiön varastossa oli joskus mielestäni aivan käyttökelpoista tavaraa menossa roskiin tämän kumin vanhenemisen vuoksi. Ja siinä tavarassa oli ns. ilmailulisä.

Tuosta kielestä vielä; koulumme rehtori oli käynyt Italian matkalla ja kertomansa mukaan häntä nauratti tavattomasti kun hän oli ostamassa hattua ja siellä ymmärrettiin kun hän olisi halunnut isomman numeron. Me kuusikymmnetäluvun nuoret emme nähneet asiassa yhtään mitään hauskaa - päinvastoin. Siinä meni tarina hukkaan.

Latinastahan nämä eurooppalaiset kielet ovat paljon lainanneet.