Vanhennus ?

[Seppo]

Olen uusimassa vanhaan  40 luvun harmonikkaan diskanttihäkin kangasta ja
löysin aika lähelle alkuperäistä olevaa kangasta , mutta kankaan uutuus näkyy
häiritsevästi.
Millä keinoin kangasta voisi "vanhentaa " ?

[Johan]

Minä en juuri ole vastavissa tapauksissa harrastanut "vanhentamista", se hoituu kyllä ajan kanssa itsekseenkin, mutta mikäli se kanagas hyppii pahasti silmille, niin pese se ja annaolla auringossa ennen asentamista, kunhan se möllikkä vain alkaa olla enemmän näkyvissä, niin sekin hieman vie siitä uutuuden karheutta kankaasta.
Toisaalta totut kyllä siihen uuteenkin kankaaseen ja jos peli on muuten siisti ja kangas alkuperäisen
kaltainen. Muut eivät ehkä näe asiaa samlla tavalal, kun eivät ole nähneet sitä vanhentunutta kangasta ko. pelissä.
Ei siitä uutuudesta kankaasta ole kovin suurta haittaa, sillä ei siinä pelissä uutenakaan ole ollut virttynyttä, pölyistä ja tupakan kellastamaa kangasta niin kuin noissa vanhoissa pakkaa olemaan.

Minä olen joskus ottanut  -38 tehdystä Hohnerista muotoon tehdyn ehjän ja likaisen kankaan varovasti pois ja pessyt sen ja asentanut uudelleen paikoilleen ja siinä se on edelleenkin.
Usein vain ovat kankaat niin ajan syömät, että ei niihin oikein voi koskea niiden hajomatta.

Johan



 

[PaRisto]

Löytyisiköhän kaiken tietävästä netistä kankaan/tekstiilin värjäys ohjeita!?
Jäkälät, puunkuoret, sipuli, sienet.... mitä näitä nyt on jotka antavat väriä.
voihan sitä kokeilla vaikka pientä palaa liottaa tai keittää/hauduttaa vaikka vesivärillä värjätyssä vedessä!?

t.PaRisto

[Johan]

Tekstiilivärejähän löytyy valmiinakin, ja niillä voisi ehkä saada hieman "loivennusta", jos uusi kangas ei muuten sovi silmään.

Johan

[ftamt]

Kangas kyllä vanhenee omia aikojaan. Kuten Johan kirjoitti, se aikoinaan tuohonkin peliin laitettu uutena.
Toivo

[ftamt]

Antiikille on joskus annettu ikärajaksi 100 vuotta. Tuohon ikään pääsee jo moni harmonikkakin. Ehkä antiikkiharmonikan määritelmä voisi olla laveampi ja se voisi käsittää kaikki hyvin koristeelliset harmonikat 1940-luvulle saakka. Hyvin tehty entisöinti on sellainen, että kukaan ei huomaa, että
soitinta on koskaan entisöity. Tämä vaati  tekijältä suurta tarkkuutta ja tietotaitoa, sekä alku-
peräisen kaltaisia tarveaineita. On  parempi jättää soitin korjaamatta, mikäli ei tiedä mitä on tekemässä tai ei ole saatavilla kuin korvikeaineita. Joskus asiaa tuntematon korjaaja on saanut peruuttamattoman vahingon aikaan tai sitten se on hyvin vaikeasti korjattavissa. Jos soittimeen on tehty selviä muutoksia alkuperäisestä, on myyjän niistä rehellisesti ilmoitettava. Kyllä tällaisesta vanhasta soittimesta voi käyttää vaikkapa nimitystä saneerattu antiikkiharmonikka. Mielestäni harmonikka ei ole entisöity, jos korjaaja ei ole onnistunut häivyttämään korjauksiensa jälkiä. Silloin se on vain korjaus. Ei entisöinti. Erittäin vanhojen museoesineiden entisöinnissä pätee toiset säännöt. Niitä ei entisöidä täydellisesti, koska alkuperäisten osien tulee erottua selvästi. Jos halutaan täydellinen esine, niin siitä tehdään kopio.
Toivo

[Hannu S]

Olen kyllä Toivon kanssa täysin samaa mieltä. Soisin tuon käsitteen juuri noin, jolloin myös Suomessa valmistetut hienot soittimet voitaisiin luokitella mukaan. Sinänsä nimitys antiikki ei tuone mitään lisäarvoa muutoin kuin jos soitin on virheettömässä alkuperäisessä konnussa tai se on konservoinnin tai restauroinnin periaatteiden mukaisesti sellaiseksi saatettu. Huonokuntoinen tai pilalle korjattu on arvoton. Myyjän rehellisyys noissa soittimissa on kyllä erinomaisen tärkeää varsinkin varsinkin, jos ostaja ei voi avata soitinta ennen kaupantekoa tai soitinta ei ole kuvattu sisältä sitä myytäessä.