Viestit

Torissa tällainen. Olisiko sama soitin tai edes oikeaa mallia?
https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/4236862

Olen vähän katsellut itäsaksalaista Horch Superioria. Tällaista koesoitin aikanaan kirpputorilla, mutta pidin hintapyyntöä soittimen kuntoon nähden liian korkeana ja jäi ostamatta. 60-luvun mallejahan nämä ovat ja Weltmeister ilmeisesti söi tämänkin merkin markkinoilta aikanaan. Käyttäjää Pepelis, jolla tällaisesta oli kokemusta, ei enää foorumilla ole, mutta onko jollain muilla tästä mallista kokemusta?

https://www.tori.fi/vi/94939652.htm

Ilmoituksessa pistää silmään 3-äänikertaisuus. Eikös rekisterien määrä viittaa kuitenkin neljään? Samoin muistelen sen kirpputorilla testaamani vaikuttaneen siltä, että casottoäänikerta löytyy myös.

Soitin sijaitsee todella kaukana, niin en viitsisi sitä varta vasten ajella tutkimaan. Hinnassa kuulemma on neuvotteluvaraa, mutta liekö tarpeeksi... Perikunta siis myyjänä, tämän soittaja ja soittimen historian tarkemmin tiennyt henkilö on edesmennyt. Ja jos yksi kosketin ei toimi, niin olisiko alumiininen varsi sieltä pettänyt, kuten tapauksessa Pepelis oli myös käynyt.

Mitenkähän palvelisi tietokoneohjelma?
https://www.dirksprojects.nl/index.php?Lan=english&Page=Tuner/accordion_tuner_22.php

Tämähän lupailee entistä helpompaa viritystä, ei tarvitse itse osata niin tarkkaan intervalleja kuunnella jne. Hintaa toki viritysmittaria enemmän.

Tuliko muuten näitä maan mainioita vihkoisia Walter Specialin mukana?

Varmaan riippuu niiden apurivien hyödyllisyys siitä, mistä lähtökohdista soittelee. Itse kun olen sävelasteikkoja opetellut näillä kolmella rivillä ja jotenkin selkiytynyt systeemi. Nyt jos ottaisi kaksi riviä lisää, niin menisi taas opetellut asiat sekaisin, enkä keksi niistä nyt lisäetua ilman kuin taas sen, että opettelisi tavallaan soittamaan uudelleen. Toisaalle tähän linkkasin konsertin Neuvostoliitosta 80-luvulta. Siinähän näkyi, että pari huippusoittajaa soitteli kolmirivisillä. Varmaankin opetelleet niin mestareiksi näiden kanssa, että täystin turhaa ja jopa opeteltua sotkevaa siirtyä viisirivisiin.

Täällä olisi tuollainen josta saattaisin olla valmis jopa sopivalla hinnalla luopumaan. Peli on hyväkuntoinen, tiivis ja hyvin pidetty Tembr (Тембр)   -merkkinen bajan. Se on valmistettu Vologdassa (Вологодская Фабрика Баянов) ilmeisesti 1976 ja ollut minulla vuodesta 1991.

Sattumalta samanmallinen soitin samalta tehtaalta ja jopa samaa vuosimallia 1976 tuli ostettua. Tosin ei ole niinkään hyvin pidetty, vaan kovassa käytössä on ollut. Likainen oli ja naarmuinen. Laukku kyllä siistissä kunnossa, mutta aika suuri putsailu tuon kanssa oli.

Ostin soittimen siis perikunnalta. Kova oli hintapyyntö alunperin eli 150 euroa. Lopulta irtosi 50 euroon, ja sekin oli varmaan kuntoon nähden aivan liian korkea hinta. Näppäimissä diskanttipuolella oli semmoista syöpymämäistä kulumaa ja olivat aika likaiset - liekö alkuperäinen omistaja ollut tupakkamiehiä ja soitellut sormet tervassa. Purin soittimen ihan osiin eli irroitin palkeet, kielipenkit, häkin, hihnat jne. En sentään kuitenkaan lähtenyt irroittamaan näppäimiä varsineen. Näin purettuna kuitenkin sain tämän aika mukavasti puhdistettua ja näppäimetkin lähtivät etanolilla puhtaiksi. Mikrokuituliina ja ihmesieni toimivat tässä puhdistushommassa myös aika hyvin. Onhan selluloidiinkin tullut kulumia ja ohuita naarmuja ja hihnat olisivat vaihtokunnossa. Joku tätä on aiemmin huoltanut, kun oli tussilla tehtyjä merkintöjä, kielipenkit oli numeroitu ja tussimerkintöjä oli muuallakin, liekö jopa näppäinkoneistot olleet purettuina joskus, kun merkit vähän siihen viittasivat. Ei tässä vuotoja ole, kielivahatkaan eivät ole halkeilleet ja kieliä irti, mutta vaha on ihmeen tummaa ja vähän sennäköistä kuin olisi joskus tehty sellainen korjaus, että vanhat vahat olisi vain sulatettu uudelleen. Kielinahkat eivät kovin pahalta näytä, mutta kyllä niissä kai jo vaihtotarvetta olisi. Ikävin puoli on vire. Kolmiäänikertainenhan tämä on, niin ei ole viritys halpaa huvia. Tämmöisenään ei oikein viitsisi soitella.

Millähän hintaa tuo pianohessun hyväkuntoinen Tembr olisi irronnut?

Tulipa mielenkiintoinen video vastaan:
https://www.youtube.com/watch?v=XD4NibjcmSQ

Neuvostoliitossa näemmä huippusoittajia oli hyvin erilaisia instrumentteja käyttäviä. Suomessa kun ei Kultaisessa ja Hopeisessa harmonikassa taida näkyä kuin viisirivisiä, niin tuolla videolla näkyy pianokahvaa, kolmirivistä, viisirivistä ja jopa yksi nelirivinen, jollaisen olemassaolosta en tiennytkään. B-järjestelmää sentään taitavat kuitenkin kaikki näppäinharmonikat edustaa.

Mutta miten lienee historiallisesti B-järjestelmä Suomessa? Vesterinenhän sitä käytti, mutta käyttikö kukaan muu tunnettu soittaja? Ja miten tilanne tänä päivänä? Ilmeisesti järjestelmää "turistipelien" aikaan opeteltiin ainakin silloin, kun soittoon lähdetiin korvakuulopohjalta. Mutta liekö tämä sitten jäänyt marginaaliseksi. Tuo ensimmäinen Neuvostoliiton aikainen kolmirivisenihän oli vaihdettu suomalaiseksi keilipenkit kääntämällä. Luonnollisesti käänsin ne takaisin oikeinpäin.

Akkord lienee merkki, valmistettu Kaluga-nimisessä kaupungissa jossain Uralin takana. Luulin, että se tehdas teki pelkkiä pianohaitareita ja pianoja! Kiinnostaisi kyllä saada käsiini tällainen neuvostovenäläinen viisirivinenkin, kolmirivisiä on jo 2 kpl.... Toisaalta helpompi se kolmirivisellä on soittaa.

Mutta harvinaisempi yksilö! Eipä ole neuvostoliittolaisia viisirivisiä aiemmin tullut vastaan.

Vähän tuhlasin tänään rahaa ja ostin yhdeltä perikunnalta 3-rivisen ja 3-äänikertaisen neuvostoliittalaisen haitarin, merkki ja malli ovat jo täällä saaneet aiemmin julkisuutta eli uralilainen "ТEМБР". Ja tällähän on kovasti soiteltu, ei ole vain ollut matkamuistona ja koristeena. Yllätyksekseni kielipenkkejäkään ei oltu käännetty, eli myyjän edesmennyt appiukko oli oikeasti soittanut B-järjestelmällä. Ainakin siis vielä 70-luvulla tämän järjestelmän taitajia on Suomessa ollut (soitin on valmistettu 1976).

Bassopuoli on suht hyvänkuuloinen ja toimiva, mutta diskantissa paljon sanomista. Melko puhtaaksi tämän reissussa rähjääntyneen soittimen jo sain, mutta hihnat tarvitsisi uudet ja miltei purettava osiin parempaa puhdistusta varten. Laukku on siistissä kunnossa päältä ja sisältä, eli soitinta on säilytetty ja kuljetettu huolellisesti, mutta likaantunut ja kulunut käytössä se on. Tässä kauhistuttaa, miten virityspuolen kanssa käy. Viljo ei näitä pelejä mielellään viritä, kun takuuta vireessä pysymiselle ei ole ja onhan työn hinta moninkertainen tällaisen arvoon nähden. Jospa venttiilinahkat vaihtamalla sekä vahaukset uusimalla saisin tätä jo soimaan ainakin vähän paremmin. Tietysti on hyvä kohde opetella viritystä itsekin, vaikka tästä aika moisen ylihinnan eli 50 euroa maksoinkin (hintapyynti oli alunperin 150 eli siihen nähden sain lopulta kohtuullisempaan hintaan).

Ajattelin tehdä tähän uuden aiheen. Eli löytyykö lisäkseni muita B-järjestelmän näppäinhaitarilla soittelijoita? Jos löytyy, niin tähän voisi viritellä vähän keskustelua aiheesta.

Ns turistipelihän tuo on. Omasta siistimmästä tosin erimerkkisestä ja kaksiäänikertaisesta maksoin 30 euroa laukkuineen. Tuo kun on kolmiäänikertainen, niin voisin mielenkiinnosta samassa hintaluokassa ostaa, jos kuolinpesä on soittimesta luopumassa. Näistä on aika hankala päästä välillä eroon ilmaiseksikaan.

Vaatii kuitenkin taidon lukea sujuvasti italiaa.

Onko soittokuntoinen ja oliko oikeasti melodiabasso?

Kuvoita bassolla todellakin helpompi soitella kuin standardibassolla, ei typerämpi systeemi. Tosin vaihtobasso soinnun kanssa taas hankala ensimmäisen asteen sointua lukuunottamatta.

Toki taipuu Hietaselta ja Hovilta molemmilta hienosti muutkin koskettimet harmonikan lisäksi. Hovia pidetään joskus jopa enemmän pianistina, mutta muistaakseni on molempia soittimia soittanut yhtä kauan. Hietasen pianosoittotaidosta taas eivät kaikki tiedä, että on myös huippuluokkaa kun kevyestä musiikista puhutaan.

Enpä ole kuullutkaan. Voisiko saada ilmaiseksi jostain liikkeestä kaupanpäällisiksi, jos ostaa sieltä soittimen? Tai olisiko harmonikkaliiton liittymislahja?

Kultasepänliikkeestä saanee, jos haluat liimata samanlaisen kuin vaikka pokaaleissa on. Vai minkälaista tarkoitat?

Miten muuten viisirivisten soittajien mielestä taitoa löytyy Pedro Hietaselta ja Seppo Hovilta? Ainakin oman käsitykseni mukaan Suomen tunnetuimmat pianokahvan soittajat. Häpeävätkö taidot yhtään viisirivisen ammattilaisen rinnalla?

jos järjestelmä päätettäisiin vaihaa, niin nk. suomalaisen järjestelmän hinta putoaisi jälleenmyyjillä.

Mutta eikö nyt ole jo sekin ilmiö, että musiikkiopistossa aloittavat nuoret soittajat ostavat melodiabassoharmonikkoja ja stradella-soitinten arvo on romahtanut siksikin? Samalla kertaahan olisi järkevää vaihtaa myös diskantti yleisemmin käytettyyn, kun soitinkanta joka tapauksessa on tällaisessa murrostilassa.