Viestit

Kumpi malleista, F vai G, on puurunkoinen?
[/quote]

G on valurunkoinen.

MIELESTÄNI G on hyvä ääninen, ei ole sitä vanerilaatikon räminää. Lisäksi se runko on hiukan stabiilimpi kosteuden ja lämpötilan vaihteluiden suhteen.

Huomataan, että tuo on jonkun yksittäisen soittajan mielipide.

G-sarjan Giulietti on hiukan vastustuskykyisempi kosteuden- ja lämpötilan vaihteluille.

Cherbourgin sateenvarjot.

Eli siinäkö on kuitenkin LMMH äänkerrat, ja huojuvat keskiäänikerrat?

Eikös siinä ole sama bassopuolen koukku kuin Raimon Superfantasiassa? Koplareiden merkinnät on minusta vähän oudot, vai mitä sanotte?

On kai Ollilla vielä Bugari.

Mitkä Pihlajamaan mallit on niitä halppiksia?

Hyvä kirjoitus Toivo. Itselläkin krooninen haitaritauti.

Kaipaan myös vanhaa galleriaa.

Mikä tehdas teki Filomele-malliston Oy Harmonikalle?

Onko se sinun Ramses myös casotto?
Kuulostaa siltä ainakin minusta.

Ja justiin kun luulin ymmärtäneeni nuoteista jotakin.

Tämä hyvä tieto, kiitos okkim. Bugari hyppäsi nyt pari pykälää ylöspäin mun asteikolla.

Täytyy sitten tehdä oma "standaari". Ja se on semmoinen, että mitataan pystysuunnassa kahden oktaavin yli, näppäimien keskeltä keskelle (tai näppäimen reunasta sinne vastaavaan reunaan). Ja tämä mitta on minun Giulietissa 160mm. Ja koska casottokuume on hirveä, kiinnostaisi kovasti mikä tuo mitta on Bugarissa, Pihlajamaassa, ja miksei muissakin merkeissä.

Onko näppäimien koossa ja niiden välisissä etäisyyksissä jotain standardia, vai onko ne aina mitä sattuu joku valmistaja tekemään? Miten ne määritellään? Onko jossain mittoja, miten erimerkkisissä harmonikoissa näppäimet on?

Jukra kun on hyvännäköinen laite pietrodeirolla... valitettavasti en ole edistyneempi soittaja. Mikä sormio tuossa on? Enkä tiedä osaisinko soittaa samavärisillä nappuloilla...

Sivupalkkiin ilmestyi tuollainen Curtini, suomi-sormiolla. Kuka lie tuotattanut, vai olisiko sormio jälestäpäin muutettu?

Kovasti "suomalainen" on. Hyvin outo. Veikkaan että joku pilipali remppareiska on piruuttaan sotkenut nappulat, miten vain nätiltä näyttää. Ja soittaja on ollut semmoinen kuka ei katsele nappuloita. Sormio voi siis olla mikä hyvänsä, ja myyjä tuskin tietää mikä.

Tässä pitää auktoriteettien pitää pää kylmänä ja katsoa mihin suuntaan suomalaista harmoniikkakulttuuria lähdetään vetämään. Minun mielestä kultainen harmonikka -friikkikilpailut on kuolinisku perinteelle.