Suomen Harmonikkaliitto

Menu

Näytä viestit

Tämä jakso sallii sinun katsoa tämän jäsenen kaikkia viestejä. Huomaa, että näet vain niiden alueiden viestit, joihin sinulla on nyt pääsy.

Näytä viestit Menu

Viestit - Ojiek

#1
Niin kyllä mielipiteitä riittää, kaiken tyyppisten harmonikkojen puolesta ja vastaan, on kulttuurihistoriallista asennettä mutta sitten on myös sitä että jos vaikka on sattunut käsiin jonkin valmistajan ( koskee ehkä eniten entisen DDR alueen soittimia) heikko yksilö soinniltaan tai teknisiltä ominaisuuksislta - se yleistetään kaikkeen em.
tehtaan rakebnteeseen . Näilläkin sivuilla on paljon "ala-arvoiseksi" julistusta mm DDR Firotti merkillä olevista haitareista. Minulla on C-kahvalla  mm Crusianelli,  Exlesior ja Firotti Eroica, kaikki hyvässä virityksessä.  Grusianelli soi "kirkkaasti" suht. suora viritys, Ecelsiorista löytyy saoundia ja hitusen musettoa, mutta sitten todella hienoääninen pehmeästi soiva Firotti, joka viime aikiona on useimmin on päässyt polvelle, Eroja on, mutta, mutta mikä näistä on huonoin ja mikä parhain - se on ainakin minun vaikea sanoa. Jos pelit purettais, silloin joku jo varmasti voisi teknisin perustein sanoa selviäkin eroja. Mutta näin sen soittjan tarpeen mukaan, kohdistettuna tiettyihin musiikki tyyleihin - kaikella on paikkansa!
#2
 Ftamt, -- Tervehdys... noihin loppuriveihisi kommentistasi tuosta oudosta sormiosta Croisiossani. Noinhan se menee juuri että ei ole kumpikaan C eikä B.  Sitä nyt vain en ole osannut selvittää vaikka  koskettimiston piirroksenkin  tein. Tämä on aivan kuin pianokoskettimilla lähtisit vetämän asteikkoa ylhäältä alas puoliäänineen kaikkineen - näin silloin kun pelataan kolmella ulommaisella rivillä, silloin mennään "vinorivienkin mukaan" nätissä järjestyksessä näppäin näppäimeltä ja asteikko menee oikein...  keskirivin äänet ovat sat kuin keskieurooppalaisen C-sormion. Nyt puhun koko ajan äänistä jotka näppäimistöltä tulee... miten laatat on kielipenkkiin sijoitettu siitä en sano mitään kun en sitä ole tutkinut. Näppäimistöltä otettuna äänet ovat taas kahden sisärivin kohdalla jos niistä painikkeiden mukaan tehdään taulukko ( laitan sen sinulle liitteenä) tuon piirroskuvan mukainen, voit verrata eli silloin sieltä tulee painikeriveistä sävelet jotka on B sormiossa mutta kun ne jakaantuvat kielipenkeillä eri penkkeihin, niin siksihän penkkien vaihtoa ristiin ei voi tehdä noin vain koska pinikerivien äänenmuodostus ei tapahdu yhtä selkeästi  kuin alussa ajattelin että 1. rivi  = ykkös penkki, 2 rivi sama kuin kakkos penkki.   Sitä en alussa tajunnut sillä en ole koskaan näiden kielilaatta tai virityshommien kanssa puuhannut. läppä ja kieliventtiilien vaihdossa tms. ei näitä asioita ole tullut pohdittua tavallisena keräly-tai soittoharrastelijana. Siksi monessa asiassa vääriä termejäkin.   Oma käsitykseni on että tämä n on joku soittaja teettänyt saadakseen vedellä kolmen rivin kanssa samalla ajatuksella kuin pianon ääressä. Meneehän se samaten kolmella sisimmällä rivilläkin, mutta silloin jos  ajattelet että peukalo kulkisi keskirivillä,  niin vinorivinä alaviistoon ajatellen  peukalo kulkee vain yhden rivin taaempana, kun taas kolmen ulkorivin kanssa pelatessa saa juoksuttaa vinorivit suoraan alaviistoon ja pysytään asteikolla koko ajan.  Joku tällainen oma ide tälle muutostyölle on ollut koska virallisesti tällaista nappijärjestystä ei 40 vuotta haitariteollisuudessa ammattihuollossa ollut saksalais- ystävänikään tuntenut.  Keräilijänä en tämän laattamuutostyötä edes suunnittele,- mutta alussa ajattelin että jos ykkös ja 2. penkit omaisivat samat laatat kuin mitä painikerivit antavat äänet, niin penkkien vaihto 1 ja 2 välillä tekisi ratkaisun C kahvaksi, mutta näin ei käy. Kun vihdoin sain kiinni kemiallisesti sulanneen tivisteen liimaaman palkeen auki diskanttipuolelta, niin pääsin penkkejä viimeinkin vertaamaan, ja asia selveni siltä osin oikeasti.  Eli ei kun venttiilien vaihtoon  kevät-aamuisin ja peli tällä kokoonpanolla kuntoon. Tämänhän voi antaa kaverin syliin ja sanoa soitellaanpa vähän- soita tuolla...se on vasta kunnostettu, ja odottaa kommenttia  että no... miksi ei kuviot löydy. Tietenkin hurtilla huumorilla ... voi hetken ihmetellä että onko käpälät kangistuneet kun huteja tulee....
#3
Viljo: "Nyt vähän häiritsee, kun menee termit ja oikeinkirjoitus vähän niin ja näin. Mikä ääniryhmä? Sointuja? Näppäikarttoja ei kannata ehdä siten, että katsoo soittimen ylä- tai alapäädyistä ensimmäiset äänet ja tekee näppäinkartan sen perusteella"

Anteeksi.. nuom  termit eivät ole minulle niin tuttuja, se varmaan sotkee asiaa. Kun se vähäinen harrastelija keräilijän saatu kokemus "sisäkalujen" kanssa on lähinnä pianohaitarien kaverina saatu, niin tämä näppäinhaitarien sielunelämä ja myös  oikea musiikkisanasto fiiraa. Pahoittelen! Tuolla näppäin kartalla tarkoitan  tämän kuvan mukaista piirrosta mitkä äänet  näppäimistä saadaan miltäkin riviltä.  Onko ne vinoriveihin nähden piirroksessa  kohdallaanmutta kuitenkin ne on Vapaalehdykkä ja nettisivuilla olevien karttojen mukaan järjestykseä. Ja ylin rivi vastaa koskettimia lähinnä paljetta. Ääniryhmällä  tarkoitan - essim. saman e.m kartan esim C sormion keskirivin (3.) ääniä D,F, G#,H, joka esim tässäkin soittimessa menee juuri näin. Tuon ensim. F merkinnän kohdalla on tullut virhe piirrokseeni, kaikki menee oikeassa järjestyksessä. ( siis näin näppäimiä painamalla)  Mutta kun sitten näppäimistön 1.ja 2. koskettimilta ( tekemäni kartta) tuleekin  (siis näppäimistä, ei kielipenkkejä tai laattoja verraten, koska näppäin kartasta nämä tietoni olen viritysmittarin kanssa tarkistanut) 

Mutta rivit 1 ja 2.  ne stemmaa  B eikä c sormioon...  edelleen puhun näppäin kartasta ja siitä mikä ääni mistäkin näppäimestä lähtee.

Kun olen puhunut kielipenkkien 1, 2 vaihtamisesta keskenään  jos osem olisi mahdollista, silloin mielstäni tulisi järjestelmä C diskanttiin - muuta ehkä nuo penkit ei  sovi. sitä en nyt ole tarkememmin tukinut   

Anteeksi vielä että tuota  ammattisanoa tunne hyvin ja näin 76 ikäisenä ukkelina tietenkin ilmaisukyky ei näissä asioissa ole ehkä aina kirjallisesti hyväksyttävän selkeeä.
#4
Niin..se  piirros ruudukko, se on näppäimen paainamisesta kullakin näppäimellä tuotettu ääni ryhmä per kyseinen näppäimistörivi. Onko ne ulkoreina / palkeen puoleinen rivi kohdallaan sitä edes tarkistanut tarkalleen, mutta k.o rivillä nuo on ne toistuvat äänet kullakin painike rivillä. Paljetiiviste on ollut materiaalia joka on sulannut solukumimaiseksi mössäksi ajansaatossa, tuo solukumi8maisuus siinä erottuu, mutta se lähtee vain puuromaisena
kaapimella irti. Kun eilenilolalla sain tuon diskanttipuolen palkeenkiinnityksen irti, ja kunnolla näin kielipenkkin päädyt, joissa vahaa sulanut yli - tietenkin pyyhuítty pois mutta rasvaisia läikkiä on, ja vahausta naulojen päälle, ja joistakin naulat jätetty pois,- niin kyllä se näyttää että laattoja on on "siviilissä" siirretty tehdas asetuksista.  Kysyin eräältä Weltmeisterillä 20 v.työskennelleetä, myöhemmin omaa soitinkorjaamoa pitäneeltä eläkeläismestrilta onko hän tällaista järjestelmää koskaan nähnyt.  Hänen ei ollut nähnyt ja arvioi että jostain syystä jonkun soittajan oman toivomuksen mukaan tehty systeemi - miksi ... se jää arvoitukseksi.
#5
Penkkien kaltevuus näkyy tästä
#6
no.. penkkikuva Crosiosta ei tullutkaan mukaan, uusi yritys
#7
Tällainen on kielipenkkien rakenne: (kuvat) ohessa myös laattojen järjestyskuva
#8
Kun tätä olen pohtinut ainoastaan kirjoituspöydän ääressä noiden kahvakaavioiden pohjalta, olen tullut Viljon näkemykseen että B kaavio on alkuperäinen tälle, mutta leimaukset jääneet B kahvan osalta tehtaalla virheelliseksi, koska penkit menevät nätisti 1,2,3,4, 5 oike4assa järjestyksessä numeraalisesti.
Nyt on korjattava kielipenkkien paikat niin että C, Dis, Fis, A,C juoksuinen penkki siirretään keskiriville, ja siinä oleva D, F, Gis, H juoksuinen penkki lähtee 2. paikalle, ja kakkos - paikan penkki Cis , EG,  A# 1. riville

Nyt ollaan näillä  kolmella penkillä sitten B - eli venäläisen kaavion mukaan  siinä sävel järjestyksessä penkkien mukaan. mutta kun kielipenkkejä on kaikkiaan 5 niin mikä lienee niiden kahden kohtalo, en ole ennen tällaisen 5 penkkisen 3- äänikertaisen kanssa  kanssa nyplännyt... niin se arvoitus sitten varmaan selviää kun ottaa tuon työn alle.  Vieläkin vain ihmetyttää silti tuon penkkien leimaus, numerointi järjestykseen isoilla numero leimoilla, ja tunnettu tehdas aikoinaan tämä Crosio, että numeroinnilla ei olisi mitään merkitystä.. Toki en ole edes vielä tutkinut että onko sitten penkkien/ pohjan reitys tukemassa k.o. muutos suunnitemaa, mutta näillä muutoksilla penkkien teoreettinen muutosjärjestys tekisi pelistä venäläis/ belg. sormituksen.  Asia selviää kun ehdin nostaa "kissan (= Crosion) pöydälle".  Mutta vieläkin jää ihmettelemään miten edesmennyt entinen "pappa" on tällä hyppyskuviot oppinut tuntemaan omikseen....  jotain merkillistä  tässä piilee.
#9
Onko venäläinen  disk. näppäimistö sitten vielä eri kuin B- näppäimistö josta Viljon sivuilla on selkeät kuvat. Ja onko venäisessä yleensä tämä belgialainen basso käytössä. Minusta  mietintömyssyn runkona pitää käyttää tuota keskiriviä joka on kuitenkin 100% selkeä C järjestelmä, ja siitä oleva muunnos.

Ja jos ei ole yleinen erikoisjärjestelmä jostakin jota tehdas on tehnyt... niin missä ja mikä tämän on pitänyt suotavana ja entiset vakiot ei ole kelvanneet ???  Jos olisi sulatetun ja trokatun näköinen ,- en yhtään kyselisi, mutta kun kaikki viittaa tehdas työhön.  "Suuresti ihmettelevä."
#10
Jos lähden soittamaan keskiriviltä, joka siis on selkeästi C sormion ( ruotsal. / Eurooppalais sormion)  mukainen
( D,F, Gis, H, D, F ....Ja kun lähden korkeimmasta äänestä , käyttäen kahta ulommaista riviä. C on korkein ja 4llä rivillä, jos ajatellaan  sisin rivi on 1. silloin kuin luikutellaan näitä kolmea tuosta eteenpäin, ja ei käydä 2 eikä 1. rivillä, äänet menee jämtin tasisesti:  C, cis, D ,Es. E, F, Fis,G, H, -toistuen  koko skaalan., gronologisesti.

1. rivi lähtee C, Dis, fis, A, C... ja rivi taas etenee kuin Viljon kuvakaaviossa C sormion 1 rivi.....  Penkkien vaihto 1 ja 2 penkin kohdalla oli ensimmäinen ajatukseni, mutta kun penkit on tehtaan selkeällä leimauksella numeroitu, ja  penkkien mekaaninen kiinnityskin 1 penkistä eteenpäin tasoisesti milleinä nuomeraalisesti  korkeampi ja lisäksi ykkösen kiinnitys hieman "kleinempi".  Näppäimistön keskirivin äänet eivät sovi B- sormioon, vaikka kuva  näppäimistöltä viittaisi ekana siihen. Se on C sormion mukainen järjestys.  Harmonikka ostettu Saksasta " paikallisen pappan " jäämistöstä ja myyjä tiesi vain että" nappihaitari, joka vaati varmaan huoltoa koska jokin ääni jää päälle" Olen tyytväinen ... hieno haitari, mutta ihmetystä vain, että missä planeetalla tälläinen minulle ennen näkemätön diskantti... ja kaiken lisäksi siltä näyttää että soitinta ei ole tuskin edes avattu koskaan, kielinahkojen ja vahausten perusteella arvioiden. Samaa näyttäisi tiivisteen osalta.  Eli tuskin on röpelöity... mutta onko tehty sitten tilaustyönä niin, että kolme riviä 3.4. 5. pitää noustaääniltään kronologisesti nappi napilta... mutta miksi ???  Onko entinen kolmiorivisen soittaja halunnut hienomman pelin ;)
#11
Omiastan näppäinhaitarin jossa diskantin kahva muuten kuin c-kahvan järjestys, mutta kaksi sisintä riviä ovat niin, että jos  se sisin on no 1,  ja seuraava keskiriviä vasten oleva on no: 2, silloin minun haitarissani
nämä ovat juuri päin vastoin kuin Vapaalehdykän sivulla kuvatt C -kahvan  järjestys, tietnkin sama pätee sitten 4:s ja 5 rivin suhteen. Mutta keskirivi on normaali C:n järjestys.
En ole koskaan kuullut puhuttavan / lukunenut että tätä C-kahva versioakin on muunneltuna näin.

Ensimmäinen ajatus oli että kielipenkit on asennettu "ristiin" - mutta näin ei ole. Ne on tehtaalla leimoin numeroitu 1, 2, 3, 4, 5, eli kolmiäänikertainen haitari ja 5  kielipenkkiä.

Basso n belgialais-basso jossa C äänestä lähtee rivit G, D, A, E alaspäin ja tekijä on Ranskalais- italiailainen valmistaja  Fratelli Grosio Stradellasta.  Nätti siisti peli, mutta ei vielä kukaan ole pyytäny lainaksi kun kwerran on kokkeilluit.    Missä tätä sormioa on yleensä käytetty, koska tehtaan tuotannossa tämäkin on selkeästi ollut johonkin maiilman suuntaan. Mutta tästä en ole löytänyt edes netistä kuvausta.  Olisi mielenkiintoista tietää.  Melkoinen puuha vaiikka ei muuttais muuta kuin normaali C sormioksi. Diskanttipuolen laatat vahaamalla, Bassopuoli nauloilla ankaran paksuin kielilaatoin. Jos ketä kiinnostaa vaikka ostaa, saa kysäistä ja kuviakin löytyy eri puolöilta.  Ilmeisesti soitin on noin 1950-60 luvun tietämiltä.  Mutta ensi sijaisesti kiinnostaa tuo kahvan outorivi  järjestys.  Muuten rivit pystysuoraan on samassa järjestyksessä kuin V-lehdykän C kuvassa, mutta nuo  kahden rivin paikat vain vahtaneet paikkaansa.
#12

Charron Freres harmonikka. Onko tuossa kyllä bassosysteemi sama kuin mitä täällä meillä käytetyissä pelissä.
Niissäkin olen tuon merkin suhteen nähnyt eroja.
#13
Harmonikkapöytä / Vs: Patentoitu Titano
16-10-2017, 21:25:05
Itselläni on kaksi Titanoa, ja samat merkinnät - olen joskus tutkinut asiaa, ja muistan silloin jostain löytäneeni selityksen että valmistaja on patentoinut sen diskanttihäkin rakenteen, joka antaa soinnille sellaisen livän kasottomaisen äänenmuodostuksen. Ja näissä minun Titanoissa on molemmissa häkki, jossa on selliset putki
rakenteet runkona. Tarua vai totta - en osaa sanoa ... mutta näin olen jostakin "ulkomaan tekstistä" joskus lukenut. Jos häkki on erilinen, silloin ei tuota tekstiä ehkä soittimessa ole. Olisko se noin... mene ja tiedä?
#14
Harmonikkapöytä / Vs: Palkeet tarttuu
16-10-2017, 21:16:55
Omissa soittimissani on tuota samaa ilmiöä ollut, ja kysyin kerran eräältä muualla Euroopassa haitrihuoltoa pitävältä kaverilta  millä sen  tarttumisen ja rutinan saisi pois. Ohje oli että rasvatonta teflon sprayta spruutaa  pehmeään paksuhkoon kangas tilkkuun ja sillä pyyhkii paljenauhat ympäriinsä.
Ainakin Biltemassa on myynnissä Teflon sprayta kahdenlaista: öljyistä ja  rasvatonta, tuo jälkimmäinen oli nimeltään "Dry lube" kuivavoiteluaine jossa PTFEtä. sillä olken nyt homman hoidellut ja n. vuoden ajan
on ainakin rutinat pysyneet poissa, ei liioin ole mitään muita liveilmiötä ilmaantunut. Varoitus neuvonantajalta oli, että missään tapuksessa ei saa  rasvaista Teflonia käyttää.

En tiedä miten oikeana täällä pidetään, mutta tuolla Keski-Euroopassa tuo kaveri sanoi että se on yleinen huoltotoimenpide jos tuota ilmenee. Itsekin oletan että liima-aine jolla nauhat on kiinnitetty on se merkittävin tekijä. Voi olla että muovinauhan pintamateriaaleissakin on raaka-aine eroja jotka kosteuden ja lämmön vaikutuksesta muuttaa ominaisuuksiaan.
#15
Kiitos Viljo, noinhan se menee. Jos täällä soittaa vaikka soolona ranskalistyyppisellä musettovirityksellä, saa pian huomautuksen että mene viemään kurttusi viritettäväksi. Itse pidän musetto tyyppisestä virityksestä kun kotona soittelen, - posukassahan se sovellu,- mutta kotiviraitakin on usein kiusannut se että tremoloa
on reippaasti, kuten on yhdessä Hollannista ostamassani Paolo sopraanissani.
Henkilökohtainen maku, se on musiikissakin "kuulijan korvassa" - siinä kuin soittajankin. Tuosta Consonasta olen saanut käsityksen että  siinä olisi kielipenkit tavanomaisesti, mutta joidenkin penkkien alla olisi jonkimmoinen välikammio, joka tavallaan pehmittää äänen. Mutta en ole siitä kuusalla tarkemmin.

Onhan muutenkin rakenteen ja materiaalin perusteella syntyvää äänieroa, kuten esimerkiksi Horch (kuva) jollinen minulla on yhteneä noista Itä-Saksan pelistä. Sen sointi on paljon pehmeämpi, ja minun korvaani kauniimpi kuin esim. missään muussa Saksan haitarissa. Mutta se on minun mielipiteeni, ja ei varmaankaan voi väittää että kaikki haluaisi sellaisen soinnin.  Itse pidän että se on "fiksuin"  DDR pelistäni. Supitaa minulla ei ole, ja pidän sen aivan omaan luokkaansa kuuluvana jota ei tässä näin voi, eikä saa verrata. Kiitos Viljo mielipiteestäsi !
#16
Minulla on saksassa ystävä joka omistaa usempia harmonikkoja, mm otsikossa mainitun Welmmeister
Consonan ja tästä on monesti ollut keskustelua. Hän pitää tämän Consonan äänenlaadun aivan erinomaisena, verraten tätä jopa casotto harmonikkojen äänenlaatuun positiivisessa mielessä. Itse olen käsittänyt että ei Consona ole kuin tavallinen master-tyyppinen rakenne kielipenkeiltään ja äänikammioiltaan. En ole koskaan itse edes soittanut Consonalla, saatikka sitten avannut sitä.

Jos joku - luulisin esim. että Viljon käsien läpi huollossa on saattanut mennä tällainen Welmeister malli, niin haluaisin kuulla kommentin, onko tääs jotain erityistä jos nyt verrataan saman tehtaan... vaikkapa esim. Meteor malliin, joka myös omassa "kokoelmassani" on, tai muihin vastaaviin.

Minua on alkanut kiinnostaa k.o. malli kuin tämä taiatav haitarimuusikko useasti puhuu ja kehoittaa että
kannattaaisi tutustua ja kokeilla. Hän ei ole myymässä hatatariaan, joten mainospuheesta ei ole kyse.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Consonaa on tehty kai 1960 ja 1970 luvulla. Ja hän sanookin että tuota hänen Consonaa on monikin halunnut ostaa, mutta se on viimeinen hänen haitareistaan jonka hän myisi. Vasta hän myi mm. italialisen Exelsiorinsa, todeten että sen sointi ei vastaa Consonan ääntä, ja siksi Exelsior jäi häneltä hyvin vähälle käytölle. Onko Consonassa jotenkin joku erityyppinen äänikammio kuin muissa "meistereissä" tai vastaavissa master malleissa. Joskus näistä kuulee puhuttavan että nuo olisi "puolicasottoja".  Olisin kiinnostunut kuulemaan jos jollakin on kokemusta tästä mallista ja ihan niin että tuntee rakenteen ja on verrannut itselleen sen ääntä. Saksanmaalta noita vielä on hyviäkin käytettyjä mahdollisuus löytää - ja ihan oikeasti tuo malli on alkanut kiinnostaa, mutta eihän niitä juuri täällä käsiinsä saa.  Huoltoja tekvät mestarit näitä kuitenkin on varmaan joskus käsitelleet.  Kiitän etukäteen jo jos kokemusta on jollakin - mikä on mielipide. Itse on ole oikein koskaan osannut korkealle arvostaa Weltmeisterin muita malleja - Supita on luonnollisesti omaa luokkaansa, mutta niin on hinnatkin.
#17
Kiitos mielenkiinnosta asiaan, varmaan lähtee myös upeat äänet tuosta soittimestasi!
#18
COOP. L`ARMONICA STRADELLA  tuollainen 5 riv. ja 5 äk. Kastto ruotsalasella , eli C-kahva näppäinjärjestelmällä oleva, ilmeisesti 1940 luvun lopun ta 50-luvun ( pyöreäkulmainen malli  ja pyöreänurk. kahva kiristalli koristein) kiinnostaisi kun tyrkytetään. Tiedän että mm. pari sulkijaläpän vipua ainakin puuttuu ja on diskantti vivustoltaan tosi täynnä, - ei  helppo. Onko tuollainen peli entisöintiajatukseen sen arvoinen ääniltään että kuntoon saatettuna kehtaisi ehkä kunnella, soittaa ja näyttää toisille. Soitin on erikoistilauksesta tehty silloin aikoinaan tehtaalla, mutta työtä se kaipaa. Ken tuntee tuollaisen valmistajan COOP. L`ARMONICA STRADELLA tekeleitä kasottona. Painaa ainakin kuin laivan ankkuri, en punninnut mutta varmaan 15 kg korvilla. Kielet vaikuttais hyväkuntoisilta.
#19
On ilmeistä, että k.o. valmistaja on yleensäkin käyttänyt laadukkaita kieliä soittimissaan, sillä minulla on kaksi vanhempaa Paolo Soprania, jotka ovat -30 luvun lopulta, ja vaikka en ole mikään soittimien rakenneasiantuntija, mutta elämäni aikana olen omistanut useampia harmonikkoja, niin sillä tuntemuksella vaikuttaisi että Paolo Sopranin peleissä on ihan keskiluokkaiset, ellei sitäkin paremmat kielet. Pysyvät hyvin vireessä ja soivat tosi vähällä ilmavirtauksella. Vaihdoin kerran -70 luvulla silloisen 4 äk:sen La melodiosani uuteen  "erääseen merkkiin", ja se kun oli aluksi viehättävän tuntuinen, mutta imi ilmaa kuin vanha, vuotava autonrengas.  Ja ikävä tuli silloin sitä vanhaa
"melutoosaa",  joka oli myös huippukielin varustettu. Ei tuo uusi peli sitten kauaa talossa viihtynytkään. Jotta sellaista noista kielimietteistä - niillä on valtava merkitys siihen miten se peli taloutuu soittajalle. Hankintahetken huumassa, sitä aina pääse niin nopeasti toteamaan - etenkään jos on uusi soittamaton peli sylissä.
#20
Hankein joku aika sitten tällaisen 4 äänikertaisen Paolo Sopranin, ja ken nyt sitten musetto äänikerrasta pitää, niin ainakin minun mielestäni tässä on tosi upea  - sopivan tuntuinen musetto viritys - 3 äänikertaa yhdessä, ja sitten tuo celeste, joka on lähinnä violin tyyppinen, lievempi vibraatto. Erittäin voimakas ja miellyttävä sointi. Mutta sehän on tietysti henkilökohtainen asia, kuka mistäkin pitää. Moni kaipaa aina suoraa viritystä, ja ymmärrän senkin, ja jos toisten kanssa yhteen soitetaan, niin poishan ne ajaa poruksta tällaisen  3 äk vbraato kanssa. 

Niin.. mitä kertomista tuossa nyt... onhan niitä hyviä haitareta ja paljon parempiakin toisilla. Näin onkin.  Mutta jos jollakin on tuntemusta, niin kiva kuulla mitä pidät?

Mutta varsininen kysymys: Jos joku tuntee soittimen niin hyvin, että voisi sanoa onko tämä 1950 vaiko 1960 vuosikymmenien valmisteita. Se kiinnostaisi tietää. Myyjä ei ollut ensi käyttäjä, ja hänellä ei sitä tietoa ollut. On aina mukava tietää edes valmistusajankohta vaikka historia muuten olisi kadoksissa.