Viestit

Kuvan harmonikassa näyttäisi olevan mahdollisesti suomalainen näppäinjärjestelmä. Totuus voi tietysti olla mikä vaan, kun ei pääse kokeilemaan. Näppäimiä on saatettu itse vaihtaa, sillä matalin Bb-näppäin on valkoinen.

Terve,

Klassisen musiikin kappaleitten nuotteja kannattaa hakea sivustolta www.imslp.org (International Music Score Library Project). Sieltä löytää useimmat tekijänoikeusvapaat nuotit PDF-tiedostoina.

Suora linkki haluamaasi Sibeliuksen kappaleeseen (koko sarja ladattavissa):
https://imslp.org/wiki/Special:ImagefromIndex/10825/sv19

Voisiko kuitenkin olla niin, että on vaihdettu kielipenkkien paikkaa, jolloin mekaaniset päärivit (kolme ulointa) ovat muuttuneet C-sormion mukaisiksi. Tällöin kuitenkin kaksi sisintä riviä heittää jollakin mielenkiintoisella tavalla, koska ne on yhdistetty yhden nappulan verran liian ylös suhteessa pääriveihin.

Vrt. Jos esim. suomalaisella järjestelmällä painat ulkorivin G-näppäintä, niin 4. riviltä painuu luonnollisesti G-näppäin myös. B-järjestelmän mekaniikka on sellainen, että 4. riviltä painuisi meidän E-näppäintä vastaava näppäin.

Edit. Vielä tarkentava lisäkysymys. Onko kromatiikka kahden sisimmän rivin osalta C- vai B-järjestelmän mukainen? Eli jos menet kuvitteellisesti 4. rivin G:ltä 5. rivin Gis:lle, niin onko ko. näppäinten väli puolisävelaskel (G-Gis) vai kokosävelaskel (G-A)? Jos kokosävelaskel, niin se tukisi teoriaani.

Moi,

Muuta ei ole tullut englannin kielisenä vastaan, kuin Thierry Benetouxin: The Ins and Outs of the Accordion

http://www.musicforaccordion.com/Boutique/inform/benetoux/index.htm

Nyt en suoralta kädeltä muista, enkä pääse tarkistamaankaan, että kuinka laadukas ja kuvantäyteinen opus on kyseessä. Aika hintava kirja kuitenkin, mutta valinnanvaraa ei taida paljoakaan olla. Tarjonta on toki voinut vuosien saatossa kasvaa, en ole aktiivisesti tutkinut. Youtubestakin löytää kaikenmoista, kun vain keksii oikeat hakusanat.

Terve,

Tietoa neljäsosasävelaskelharmonikasta löytyy ainakin Veli Kujalan taiteilijakoulutuksen tohtorintutkintoon liittyvästä kirjallisesta työstä: Konserttiharmonikan soinnilliset ja soittotekniset ominaisuudet.
Luku 7, sivulta 84 eteenpäin, käsittelee aihetta.

http://ethesis.siba.fi/showrecord.php?ID=407298

Ko. työ on muutenkin mielenkiintoista ja opettavaa lukemista.

Jep, niin se on kuin Viljo kirjoitti. Eli sen näkee suoraan noiden sivuttaispalkkien lukumäärästä, onko kyse esim. 1/16- tai 1/32-tremolosta. Niin sitä aluksi itsekin arvelin, mutta sen soittaminen on niin vaikeaa, että päädyin väärään johtopäätökseen.

Tämä menee hieman ohi aiheen, mutta kerrottakoon, että Pavlo Fenjukin Finlandian transkriptiossa ei ole kuin 1/16-tremoloita. Suomalaisella melodiabassosormiolla on sekin vaikeaa, sillä vasemmalla kädellä on monessa kohtaa matala ääni painettuna, ja tremolo tehdään "heikoimmilla" 3-,4- tai 5-sormen yhdistelmällä.

Moi,

Kyseessä on ns. tremolo, jossa soitetaan pisteellisen puolinuotin (eli 3/4) ajan vuorotellen sointua C² Eb² G² sekä nuottia C³, jolla tämä tremolovaikutelma saadaan aikaiseksi.

Nyt en muista varmaksi, montako lyöntiä yhtä 1/4-iskua kohden tulee, eikä sitä välttämättä ole määriteltykään. Niin monesti kuin kukin ehtii. Voit soittaa ne vaikka 1/16-nuotteina, se sopii hitaaseen valssiin.

Kyseessä taitaa olla pianolle tehty nuotti, sillä näitä kappaleita näkee harvemmin melodiabassoharmonikalle sovitettuina.
Tuossa liittenä tremolotahti diskantin osalta "aukikirjoitettuna":