Viestit

On hyvä, että voidaan vertailla Ruotsin ja Suomen hintoja netin ansiosta. Tieto hinnoista leviää kun luetaan näitä foorumeja. On harrastajien etu ettei hinnat karkaa pilviin. Ylihinnoittelusta hyötyy vain jopparit. Kahdeksankymmetä luvun puolivälissä parhaat casottomallit (kouvola, bugari, giulietti yms), jotka oli kielilaadultaan ja virityksiltään huippuja maksoi reilusti alle kaksikymmentä tuhatta markkaa suoralla kaupalla. Neljännes vuosisataa myöhemmin hinnat ovat tippuneet myyjien mielestä parikymmentä prosenttia. Minun meilestä tuo pudotus on tapahtunut silloin kun haitari on kannettu kynnyksen yli liikkeen ulko-ovesta.
Tuohon yms. kohtaan kuulu vielä pari hanurimerkkiä, loput olivat tusinatavaraa. Jokainen voi ajatella sen oman merkin siihen, niin ei tarvitse suuttua suorasanaisuudestani. Suomen huippumuusikot soittivat näillä haitareilla.
Venäläiset haitarit maksoi parisataa markaa, niiden arvo on vain noussut.

Hei !
Tuo Bugarimyyjän hinnoittelu on yleinen tapa, jos myyjä ottaa vaihdossa käytettyä tavaraa. Koneet, autot, haitarit yms. Ylihinnoittelu on ns.tapporaha vaihtotavarasta, jolla liikkeet voivat kattaa erilaisia kuluja ja jopa hinnoitella vaihtotavaran pitkäksi. Asiakas voi saada 2000 euron haitarista 3500-4000 euroa vaihdossa uuteen ovh hintaiseen, joka ei kuitenkaan ole haitarin oikea arvo. Myyjä laittaa taas vaihdossa tulleeseen haitariin ylihintaa, jolla voidaan hyvittää seuraavassa kaupassa tuleva vaihtohaitari. Haitarien arvot ovat kuitenkin jotain muuta kuin hintalaput.
On hyvä, että "kohtuukriittinen" sanoo totuuden nettihinnoittelusta. Netissä hinnat ovat pyyntihintoja, ei hintoja joilla kaupat tehdään. Netissä on kuukaudesta toiseen samat haitarit myynnissä, miksei ne mene kaupaksi? Todellisuudessa odotetaan tulisiko joku hölmö joka ei ymmärrä hinnoista mitään.
Miksi jotkut harrastajat haluavat nostaa hinnat ylös? Tuliko maksettua itse liikaa ja luodaan markkinoille kuva kalliista hinnoista. Ostin vuosi sitten erittäin hyväkuntoisen Kouvolan Kravatin (vuodelta 1936-39)1300 eurolla ja tänä talvena Kouvola Kuningas mallisen 1000 eurolla. Kalliimpia oli tarjolla huonompikuntoisena, jotka ovat edelleen myyjillä. Haitarit ei ole myynnissä, joten minua ei kiinnosta minkä arvoisia ne ovat. Ostan lisää muutaman kun hinta ja malli ovat oikeat.
Varsinaisena soittimena ovat Bugarin Cassotto ja Giulietin Traviata. En ole kauppias enkä muusikko, soittelen omaksi ilokseni alkaen 1960 luvulta.