Sormet Diskantti puolella? Siellä vai täällä?

[htoyryla]

Mietin tuota, että jos olisi useita ei-huojuvia äänikertoja käytössä, niin tuolla mekaanisella läppämekaniikallahan saataisiin erittäin paljon kieliä pois soittimesta. Jos vaikka painaa näppäintä X rekisterillä x, niin läppä y avautuu äänikerrassa x. Kun vaihtaa rekisterin vaikka matalammaksi ja painaa samaa näppäintä X, niin avautuu äänikerrassa x läppä z. Eli läppä voisi avata ilma-aukon ihan missä vaan näppäimen sijainnista riippumatta. Pikaisesti ajateltuna saataisiin reippaasti kieliä pois, mutta huojuva äänikerta pitäisi olla soittimessa kokonaisuudessaan. Niin ikään tulee sellainen ongelma, että jos soittaa yhtaikaisesti oktaavin usealla yhtaikaisella äänikerralla, niin tällaisen mekaniikan takia osa äänistä jää tulematta, koska niitä ei olisi koneistossa.

Totta puhut. Eikös tuo tarkoita, että kutakin soivaa taajuutta varten tarvitaan yksi kieli, kun nykyään niitä saattaa olla äänikertojen takia useita. Suorat 16', 8' ja 4' saadaan yhdellä kielisarjalla jonka täytyy toki kattaa riittävä ääniala. Huojuvaa rekisteriä varten tarvitaan sitten toinen tuommoinen sarja. Samaan hintaan saadaan sitten myös 16'+16' huojuva rekisteri jne. ellen erehdy.

Se on totta että kun nykyään jossain tilanteissa soi kaksi kieltä samalla taajuudella, niin tuossa sitten ei.

Sitten vielä, jos Riston ajatus siitä, että aukon koolla voi säätää äänenvoimakkuutta, toimii, niin rekisterien välistä tasapainoa voisi säätää ja saataisiin lisää soundivaihtoehtoja, vrt. hammond-urku. Voitaisiin ottaa vielä kvinttikin mukaan soimaan niinkuin luonnollisessa yläsävelsarjassa 16' C + 8' C + 8' G + ...  kunhan tuo G soisi tarpeeksi hiljaa.

[Viljo]

Kvintti-äk-haitari.. se olis siisti

[htoyryla]

Tuossa alkaisi olla aika raju yhdistelmä ominaisuuksia, jos sen pystyisi toteuttamaan. Kaikkien näppäinsysteemien tuki, transponointi, enemmän soundivaihtoehtoja, ja ehkä kosketusherkkyyskin vielä, ja kaikki perinteisellä tavalla soivassa pelissä. Painokin saattaisi pysyä kurissa kun kielien määrä vähenisi. Haittapuolena sähkön tarve: akku ja sen latailu --ellei sitten lataaminen tosiaankin onnistuisi palkeella  

[Dragspel]

Onpa mielenkiintoista pohdiskelua jalon soittimemme tulevaisuuden näkymistä. Itse en tunne riittävästi nykytekniikan mahdollisuuksia, jotta voisin varsinaisesti ottaa kantaa asiaan. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että akustisesti soivan harmonikan läppiä ohjaava "koneisto" voitaisiin korvata kevyemmillä "nippeleillä". 

[Viljo]

Jos jonkinlainen uusi soitin pitäisi kehittää, niin mun toive sille kehittäjälle on ehdottomasti holophoneri http://www.youtube.com/watch?v=u6jI84s7QGo&feature=related

Soittaja loisi äänen ja visuaalisuuden.

Mitä tulee tuohon kvinttiäänikertaan, niin se ei ole mitään uutta. Kirkkouruissa tuota on käytetty iät ja ajat.

[htoyryla]

Mitä tulee tuohon kvinttiäänikertaan, niin se ei ole mitään uutta. Kirkkouruissa tuota on käytetty iät ja ajat.

Ja eiköhän se ole hammondeissakin joihin viittasin, siinä kohtaa ajatuksena taisi olla se että eri äänikertojen voimakkuutta pääsisi säätämään (kuten hammondissa). Uuttahan tuossa olisi se että semmoisen saisi haitariin ilman ylimääräisiä kieliä.

[risto]

Kvintti-äk-haitari.. se olis siisti

Mikä on kvinttiäänikertahaitari?

Siiskö niin, että kussakin äänikerrassa on valmiina kvintti?

[risto]

Kääntäisin asian juuri päin vastoin: aukot ovat nykyään niinkin pienet.. ja se syy oikeastaan tulee rekisterikoneiston mitoista.

Riippuu tietysti haitarin kielten määrästä minkä kokoinen aukko on riittävä. Soivan kielen läpi pääsee vain tietty määrä ilmaa tietyllä paineella (värähtelevä lehdykkä itse välillä lähes sulkee aukkonsa kielessä siinä värähdellessään). Kielen läpi kulkeva ilmamäärä halutulla painella pitäisi mitata ja sitä kautta pääsisi käsiksi venttiilin aukon teoreettisesti riittävään kokoon. Määräävänä tekijänä sallittu painehäviö aukossa. Jos ilma pääsisi vapaasti virtaamaan kielten läpi olisi sopiva aukon pinta-ala noin sama kuin samalla kertaa soivien kielten omien (muoviläppien alla olevien) aukkojen pinta-alojen summa.

Jos kaikki olisi sallittua, voisi venttiilin kehittää myös lineaariservon pohjalta. Silloin ei tarvittaisi moottoria erikseen eikä alennusvaihdetta. Läppä olisi tuo luisti tuossa videossa ja se liukuisi pois aukon päältä. Tuo vehje tuollaisella vaunun massalla kiihtyy 5G:tä. Lineaariservo paikoittaa myös tarkasti, eli avautumisen saisi halutuksi riippuen napin painetusta matkasta. Mikrokokoisia lineaariservoja ei ehkä ole olemassa, eli sellainen pitäisi  (kehityttää) tämmöiseen tarkoitukseen.

http://www.youtube.com/watch?v=BhcZBr38Kmc&NR=1

[risto]

Tämä ajatus, joka on käynyt mielessä ja jonka olen varmaan täälläkin ohimennen maininnut, saattaisi myös olla hyvä alkuidea:

Itse kielessähän on jo nyt olemassa kaksi nahka- tai muoviläppää venttiileinä estämässä ilman kulun toiseen suuntaan, toiseen suuntaan ilman virtaus itse sulkee läpän. Tarvitaan siis vain sulku toiseen suuntaan, ja sen voisi ehkä toteuttaa jollakin hyvin pienellä liikkuvalla esteellä. Eli venttiilit olisivatkin kielien suunnilleen nykyisen kaltaiset venttiililäpät lisävarustettuna sähköllä toimivalla esteellä ...

[Viljo]

Itse kielessähän on jo nyt olemassa kaksi nahka- tai muoviläppää venttiileinä estämässä ilman kulun toiseen suuntaan, toiseen suuntaan ilman virtaus itse sulkee läpän. Tarvitaan siis vain sulku toiseen suuntaan, ja sen voisi ehkä toteuttaa jollakin hyvin pienellä liikkuvalla esteellä. Eli venttiilit olisivatkin kielien suunnilleen nykyisen kaltaiset venttiililäpät lisävarustettuna sähköllä toimivalla esteellä ...

Tuo olisi oikeastaan jopa hyvinkin järkevää. Jäisi kokonaan yksi koneiston osa pois. Sen vissiin pitäisi toimia jotenkin pienellä sähkövastuksella. Se vaan, että sähköisten venttiilien pitäisi toimia kovassakin paineessa. Esimerkiksi soitetaan kovaa jotain ääntä ja nostetaan näppäin -> virran pitää pystyä sulkemaan hyvin aukinainen venttiili.

Kvinttiäänikerta on siis ihan normaali äänikerta, mutta suhteessa perusäänikertaan jokainen ääni on kvinttiä korkeampi. Esim. a-näppäimestä löytyy e ko. rekisterillä. Tuon äänikerran kvintin voi virittää mielestäni puhtaaksi suhteessa perusääneen. Tällaisia äänikertoja on siis käytetty uruissa ja se luo sellaisen kirkkomaisen soundin.

[htoyryla]

Itse kielessähän on jo nyt olemassa kaksi nahka- tai muoviläppää venttiileinä estämässä ilman kulun toiseen suuntaan, toiseen suuntaan ilman virtaus itse sulkee läpän. Tarvitaan siis vain sulku toiseen suuntaan, ja sen voisi ehkä toteuttaa jollakin hyvin pienellä liikkuvalla esteellä. Eli venttiilit olisivatkin kielien suunnilleen nykyisen kaltaiset venttiililäpät lisävarustettuna sähköllä toimivalla esteellä ...

Tuo olisi oikeastaan jopa hyvinkin järkevää. Jäisi kokonaan yksi koneiston osa pois. Sen vissiin pitäisi toimia jotenkin pienellä sähkövastuksella. Se vaan, että sähköisten venttiilien pitäisi toimia kovassakin paineessa. Esimerkiksi soitetaan kovaa jotain ääntä ja nostetaan näppäin -> virran pitää pystyä sulkemaan hyvin aukinainen venttiili.

Tuossa ilmeisesti ainakin menetetään se mahdollisuus että äänen voimakkuuteen voisi vaikuttaa. Olin alkanut innostua siitä, erityisesti siinä mielessä että se mahdollistaisi soundin säätämisen niin että eri äänikerrat soisivat eri voimakkuuksilla.

Kvinttiäänikerta on siis ihan normaali äänikerta, mutta suhteessa perusäänikertaan jokainen ääni on kvinttiä korkeampi. Esim. a-näppäimestä löytyy e ko. rekisterillä. Tuon äänikerran kvintin voi virittää mielestäni puhtaaksi suhteessa perusääneen. Tällaisia äänikertoja on siis käytetty uruissa ja se luo sellaisen kirkkomaisen soundin.

Kvinttiäänikerrat löytyy Hammondeista, joten tuskin on pelkästään kirkkojuttu.

Pitch       Interval           Note
16′       Sub Octave   Octave under root
5 1/3′    5th           Fifth over root
8′       Unison           Root
4′       8th           Octave over root
2 2/3′   12th           Octave and a fifth over root
2′      15th           Two octaves over root
1 3/5′   17th           Two octaves and a major third over root
1 1/3′   19th           Two octaves and a fifth over root
1′      22nd           Three octaves over root

Lisäys: Ostinpa sitten tuohon iPadiin kahden euron hammond-simulaattorin että pääsin kokeilemaan noita kvinttiäänikertoja. Ihan kivasti tuo jännää täyteläisyyttä ääneen ja toimii vibraaton kanssa ja niin edelleen. Ei siis vain kirkollinen soundi 

[htoyryla]

Jos kaikki olisi sallittua, voisi venttiilin kehittää myös lineaariservon pohjalta. Silloin ei tarvittaisi moottoria erikseen eikä alennusvaihdetta. Läppä olisi tuo luisti tuossa videossa ja se liukuisi pois aukon päältä. Tuo vehje tuollaisella vaunun massalla kiihtyy 5G:tä.

Mutta vaatii paljon tilaa verrattuna ylöspäin nousevaan läppään --sille ei kai sitten voi mitään?

Lineaariservo paikoittaa myös tarkasti, eli avautumisen saisi halutuksi riippuen napin painetusta matkasta.

Tai säädettyä soundia niin että eri äänikerrat soivat eri voimakkuudella.

[htoyryla]

Tuossa hieman demoa siitä miltä kvinttiäänikerta sähköurkusimulla kuulostaa http://www.youtube.com/watch?v=3ia08HDW0pw . Nuo äänikerrat menevät tuossa siis 16, 5 1/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 16), 8, 4, 2 2/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 8 ).

Olisihan tuon voinut arvatakin. Kvinttiäänikerralla tulee vähän klarinetinomaista sävyä. Klarinetillehan on tyypillistä, että parilliset harmooniset puuttuvat. Eli perusäänen jälkeen seuraava ylä-ääni on oktaavin ja kvintin korkeammalla.

[risto]

Itse kielessähän on jo nyt olemassa kaksi nahka- tai muoviläppää venttiileinä estämässä ilman kulun toiseen suuntaan, toiseen suuntaan ilman virtaus itse sulkee läpän. Tarvitaan siis vain sulku toiseen suuntaan, ja sen voisi ehkä toteuttaa jollakin hyvin pienellä liikkuvalla esteellä. Eli venttiilit olisivatkin kielien suunnilleen nykyisen kaltaiset venttiililäpät lisävarustettuna sähköllä toimivalla esteellä ...

Tuo olisi oikeastaan jopa hyvinkin järkevää. Jäisi kokonaan yksi koneiston osa pois. Sen vissiin pitäisi toimia jotenkin pienellä sähkövastuksella. Se vaan, että sähköisten venttiilien pitäisi toimia kovassakin paineessa. Esimerkiksi soitetaan kovaa jotain ääntä ja nostetaan näppäin -> virran pitää pystyä sulkemaan hyvin aukinainen venttiili.

Tuossa ilmeisesti ainakin menetetään se mahdollisuus että äänen voimakkuuteen voisi vaikuttaa. Olin alkanut innostua siitä, erityisesti siinä mielessä että se mahdollistaisi soundin säätämisen niin että eri äänikerrat soisivat eri voimakkuuksilla.

Aika pienistä voimista puhutaan kuitenkin. Karkeasti laskien näin:

- Oletetaan palkeita puristettavan 200N (n. 20kg) voimalla (n. jerrykannullinen bensaa ). Jos voima ylittää tuon saa aukkojen venttiili ruveta vuotamaan.

- Jos otetaan palkeiden pinta-alaksi vaikkapa 400 x 200 mm^2, saadaan vallitsevaksi paineeksi n. 0,0025N/mm^2.

- Jos lehdykän aukko kielessä on 5 mm leveä ja 50 mm korkea tarvitaan aukon pinta-alaan nähden kohtisuora voima 250mm^2 x 0,0025N/mm^2 = 0,63N (n. 60g) pitämään  aukko tukittuna. 


Sopivaa ratkaisua pitäisi etsiä määrittelemällä ensin kaikki halutut kiinteät vaatimukset sekä toiveet, kunnollisten tuotekehitysprojektien tapaan.

Sitten tarvittaisiin aivoriihi, joka saa vapaasti ilman arvostelua ideoida kaikki mahdolliset tai melkein mahdolliset ideat ja kaikki kirjataan ylös.

Seuraavaksi ruvetaan analysoimaan ja jatkokehittelemään ideoita, tekemään testejä ja kokeiluja lupaaville ajatuksille. Tätä kautta voisi löytyä jotakin.

EDIT: Jos lehdykän aukkoa sulkeva voima tulee sopivasti ei-kohtisuorasta suunnasta tarvitaan tuota 60 grammaakin vähempi voima.

[risto]

Yhdessä kielessä on kaksi lehdykkää, kumpaankin virtaussuuntaan oma. Jos kumpikin lehdykkä  olisi itsenäisesti ohjelmoitavissa, saisi harmonikan ohjelmoitua soimaan kuin 2-rivinen, eli toiseen palkeen suuntaan toinen ääni.

[htoyryla]

Sopivaa ratkaisua pitäisi etsiä määrittelemällä ensin kaikki halutut kiinteät vaatimukset sekä toiveet, kunnollisten tuotekehitysprojektien tapaan.

Sitten tarvittaisiin aivoriihi, joka saa vapaasti ilman arvostelua ideoida kaikki mahdolliset tai melkein mahdolliset ideat ja kaikki kirjataan ylös.

Seuraavaksi ruvetaan analysoimaan ja jatkokehittelemään ideoita, tekemään testejä ja kokeiluja lupaaville ajatuksille. Tätä kautta voisi löytyä jotakin.

Äkkiä tästä ketjusta listaisi nuo asiat, ei tämä mitenkään sekavaksi vielä mennyt. Mielipidekysymyksiä sitten mitä kukin pitää vaatimuksina ja mitä toiveina. Kun tässä ei ole mitään ulkoa asetettua projektia tavoitteineen, niin voi ajatella että aloitetaan aivoriihellä ja kaikki ideat ovat samalla lähtöviivalla. On tässä toki tullut pientä "arvostelua", mutta sitä ei tarvitse tulkita arvosteluksi, vaan keskusteluksi jolla varmistuu että toisen idea on oikein ymmärretty.

Itse viehätyin siihen jos rekisterit (mitä kieliä soi yhtaikaa) saisi määriteltyä softalla, ja jos vielä millä voimakkuudella ne soivat, niin siinä olisi ihan uusia soundillisia mahdollisuuksia.

[Viljo]

Tuossa ilmeisesti ainakin menetetään se mahdollisuus että äänen voimakkuuteen voisi vaikuttaa. Olin alkanut innostua siitä, erityisesti siinä mielessä että se mahdollistaisi soundin säätämisen niin että eri äänikerrat soisivat eri voimakkuuksilla.

Soundia ei kannata säätää venttiileillä. Mieluummin sitten läpän alla olevan aukon kanssa. Tässä on kuitenkin monia ongelmia.

1) Paine vaikuttaa huomattavasti viritykseen kunkin kielen kohdalla, joten läpän aukon muuttaminen vaikuttaa viritystasoon.
2) Viritystasoon vaikuttaa huomattavasti myös venttiilin aukeama ja äänensävyyn venttiilin laatu sekä liimausala. Ventiilin on parempi pysyä on-off-tyylisenä ratkaisuna, ei äänenväriin liittyvänä ratkaisuna.
3) Samalla kun muutetaan aukkoa tai venttiilin etäisyyttä kielilaatasta, vaikutetaan äänen väriin eikä vain äänenvoimakkuuteen

Lähtökohtaisesti äänien pitäisi pysyä mahdollisimman samanlaisina äänen väriltään koko skaalan läpi. Vrt. pianokoskettimisto.

Jos äänenvoimakkuutta voisi kielikohtaisesti säätää, niin miten se toimisi sitten käytännössä?

[risto]

Tuossa hieman demoa siitä miltä kvinttiäänikerta sähköurkusimulla kuulostaa http://www.youtube.com/watch?v=3ia08HDW0pw . Nuo äänikerrat menevät tuossa siis 16, 5 1/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 16), 8, 4, 2 2/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 8 ).

Olisihan tuon voinut arvatakin. Kvinttiäänikerralla tulee vähän klarinetinomaista sävyä. Klarinetillehan on tyypillistä, että parilliset harmooniset puuttuvat. Eli perusäänen jälkeen seuraava ylä-ääni on oktaavin ja kvintin korkeammalla.

Tuo oli mielenkiintoista. Pitää vielä vähän miettiä että saan sisäistettyä tuon kvinttiäänikerran periaatteen itselleni.

[htoyryla]

Yhdessä kielessä on kaksi lehdykkää, kumpaankin virtaussuuntaan oma. Jos kumpikin lehdykkä  olisi itsenäisesti ohjelmoitavissa, saisi harmonikan ohjelmoitua soimaan kuin 2-rivinen, eli toiseen palkeen suuntaan toinen ääni.

Hyvä lisäys idealistaan.

Ei kai tuo edes välttämättä tarkoita että venttiilin tarvitsee olla lehdykkäkohtainen. Hoituu sitenkin, että ohjain tunnistaa palkeen suunnan ja sen perusteella vaihtaa mikä kieli soi. Siis vaikka sulkee e-aukon ja avaa d-aukon. Eri asia sitten toimiiko tarpeeksi nopeasti. Ja tarvitseeko edes olla supernopea, huomaako sitä jos soivat hetken päällekkäin.

Olisi hyvä jos hardisratkaisu olisi sen verran geneerinen että ohjaimen ja sen softan avulla pääsisi kehittelemään erilaisia juttuja.

[htoyryla]

Tuossa hieman demoa siitä miltä kvinttiäänikerta sähköurkusimulla kuulostaa http://www.youtube.com/watch?v=3ia08HDW0pw . Nuo äänikerrat menevät tuossa siis 16, 5 1/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 16), 8, 4, 2 2/3 (oktaavi ja kvintti ylempänä kuin tuo 8 ).

Olisihan tuon voinut arvatakin. Kvinttiäänikerralla tulee vähän klarinetinomaista sävyä. Klarinetillehan on tyypillistä, että parilliset harmooniset puuttuvat. Eli perusäänen jälkeen seuraava ylä-ääni on oktaavin ja kvintin korkeammalla.

Tuo oli mielenkiintoista. Pitää vielä vähän miettiä että saan sisäistettyä tuon kvinttiäänikerran periaatteen itselleni.

Oikeastaan on parempi ajatella että se on duodesiimiäänikerta, eli sillä saa lisättyä ääneen sen kolmatta harmoonista. Perusääni ja sen kvintti ei ole kovin luonnollinen yhdistelmä, vaikka sekin tuolla urkusimulla kuulostaa ihan käyttökelpoiselta. Perusääni ja sen duodesiimi (oktaavi+kvintti) sen sijaan on ihan tavallinen yhdistelmä akustisissa soittimissa.