Huittinen

Teemu Kärki

Huittinen tuli harmonikkojen Suomen kartalle kunnolla kesällä 2014, jolloin Kokemäellä asuneen Teemu Kärjen yli 300 harmonikan yksityiskokoelma säätiöitiin ja asetettiin pysyvästi näytille Virtasen kiinteistöön. Näyttelyn avajaiset pidettiin 18.6.2014.

Rakennusmestari Teemu Kärki (1.5.1930 – 25.6.2016) oli pitkän linjan harmonikkojen keräilijä ja käsityön ammattilainen. Kärki syntyi nelilapsisen perheen esikoisena. Perhe oli köyhä ja tämän takia lapset osallistuivat jo pieninä erilaisiin töihin – tätä kautta Kärki sai ensikosketuksen puutöihin. Hän oli myös aktiivinen urheilemaan ja hänen kuntonsa pysyi yllä aina vanhuuteen saakka. Teemu tapasi tulevan Anneli-vaimonsa ensimmäistä kertaa jo 6-vuotiaana, mutta varsinainen lempi leiskahti vasta myöhemmin Vammalassa. He menivät naimisiin vuonna 1952. Avioliiton alkuaikoina Kärki opiskeli Tampereella rakennusmestariksi. Teemun mieli veti kuitenkin kohti synnyinseutuja ja Peipohjan ammattikoulun rakennuspuolen opettajan paikka tuli avoimeksi kuin tilauksesta. Kärki toimi kahteen otteeseen opettajana ollen työrupeamien välissä kymmenen vuotta yrittäjänä.

Teemu Kärjen harmonikkainnostus alkoi vasta hänen vaimonsa antamasta 50-vuotislahjaharmonikasta. Hän opetteli soittamaan ja innostus harmonikkojen keräilyä kohtaan kasvoi. Ensimmäisen harmonikkansa Kärki oli kuitenkin hankkinut jo 1970-luvulla. Soitin oli huonossa kunnossa ja Kärjen ajatuksena oli korjata soitin ja oppia samalla uutta. Kun Kärki jäi eläkkeelle, harmonikat ottivat entistä suuremman roolin hänen elämässään. Hän viritti, kunnosti ja valmisti soittimia kuten mandoliineja ja viuluja. Kärki valmisti myös perinneleluja. 1980-luvulla Teemu ja Anneli ostivat Kokemäeltä 1840 rakennetun Kaisala-nimisen talon, jonka he kunnostivat eläkepäiviensä kodiksi. Talo sisustettiin Teemun korjaamilla vanhoilla huonekaluilla.

Harmonikkakokoelma siirtyy Huittisiin

Teemu Kärki -säätiön näyttelytila.

Teemu Kärjen vuosikymmenten mittaan keräämä harmonikkakokoelma täytti Kaisalan lämpimänä pidetyn piharakennuksen. Kärki sairastui vanhuuden päivillään vakavasti. Kokoelman siirtäminen Huittisten Virtasen kauppaan sai omalta osaltaan alkunsa, kun Kärjen entinen kollega Seppo Peltola kävi kaupassa juttelemassa kaupan omistajan Petri Teerikosken kanssa. Peltolalla oli huoli Kärjen kokoelman tulevaisuudesta. Näyttely sai alkunsa Peltolan ehdotuksesta näyttelytilan järjestämisestä.

Virtasen kauppa on Huittisten keskustassa oleva kiinteistö, jossa toimii lakiasiantoimisto, kiinteistövälittäjä, isännöintitoimisto ja talopakettien edustus. Tämän lisäksi talossa asuu neljä perhettä. Itse kauppa on jaettu kahteen osaan: vanhan tavaran puotiin ja harmonikkojen näyttelyyn. Näyttelyssä on kerralla esillä noin kaksi kolmasosaa kokoelman soittimista. Näyttely näkyy myös Huittisten keskustan katukuvassa, sillä ilta-aikaan osa kokoelman soittimista on kohdevalaistuna ohikulkijan ihailtavissa. Näyttelyssä on lisäksi muuta harmonikkamusiikkiin liittyvää rekvisiittaa. Näyttelyn tukena ovat myös Huittisten kaupunki sekä musiikkiopisto.

Kun soittimet siirrettiin Virtasen kauppaan 2014, ei soittimia vielä oltu säätiöity. Virallisesti tämä tapahtui Kärjen poismenon jälkeen elokuussa 2016. Teemu Kärki -säätiön tarkoituksena on Teemu Kärjen yksityisen harmonikkakokoelman säilyttäminen ja vaaliminen sekä näytteille asettaminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää ja kartuttaa omistamaansa harmonikkakokoelmaa, järjestää harmonikkamusiikin konsertteja ja tapahtumia sekä tukee tarkoituksensa mukaista toimintaa taloudellisesti esimerkiksi jakamalla apurahoja ja stipendejä.

Vanha puoti ja sen myötä myös harmonikkanäyttely on avoinna perjantaisin ja lauantaisin.

Legendaarinen kauppa herätettiin eloon

Virtasen kaupan vanha puoti

Virtasen kaupan tarina alkaa vuodesta 1912, kun Kustaa Virtanen muutti 1908 perustamansa kaupan Kokemäeltä Huittisiin vastarakennettuun Virtasen kauppakiinteistöön. 1925 liike laajeni ja kauppa siirtyi nykyiseen tilaansa, 1928 valmistui pihapiirin tiilimakasiini ja vuonna 1958 rakennus sai nykymuotonsa, kun kangaskauppana toiminut laajennusosa, ns. kivipää rakennettiin. Kaupan perustaja Kustaa Virtanen kuoli 1969, mutta hänen sukunsa jatkoi toimintaa, kunnes vuonna 1989 Virtasen suku lopetti kauppiastoiminnan ja ainoastaan talossa sijainnut asuinkiinteistö jäi käyttöön. Talossa ehti toimia myös kangaskauppa, sähköliike, pankki, kampaamo, vaatturi ja ompelukone- ja radiokauppa.

Virtasen liikekiinteistö oli yli kaksikymmentä vuotta tyhjillään, kunnes juristi Petri Teerikoski hankki kiinteistön itselleen vuonna 2012. Alkoi kiinteistön palauttaminen entisajan loistoon. Koska itse rakennus on museoviraston suojelema, on entisöinti tehty harkiten. ”Kauppakiinteistön taustalle on perustettu osuuskunta Lauttakylän Rauta ja Talous, samannimisenä osakeyhtiönä kauppa toimi vuodesta 1945”, Teerikoski sanoo Hanuri-lehden 2/2014 artikkelissa.

Lähteet

  • http://www.rautajatalous.fi/historian-kirjoista (29.12.2016)
  • http://www.rautajatalous.fi/harmonikat (29.12.2016)
  • Hanuri 2/2014 ja 3/2016
  • YTJ-rekisteri